
Asiantuntijat Politico-lehdelle: uusi eurokriisi voisi syttyä monesta eri syystä
Jotkut europolitiikot ovat sanoneen koko yhteisvaluutan olevan vaakalaudalla Italian hallituksen ja EU:n välisen budjettikiistan vuoksi. Kriiseillä on taipumus iskeä yllättäen. Italian tilanne on yleisesti ottaen tiedossa, joten kiista tuskin luo yllätyksellistä kriisiä. Voiko kriisin laukaista jokin odottamaton tapahtuma?
Politico kysyi usealta asiantuntijalta näkemystä siitä, mistä uusi eurokriisi voisi syttyä yllättäen. Erittäin epätodennäköisiä tapahtumia, joilla on suuret vaikutukset kutsutaan mustiksi joutseniksi.
Italiaa ei voi unohtaa
Sijoitusneuvontayhtiö Teneo Intelligencen johtaja Wolfgango Piccoli tyrmää suoraan ajatuksen siitä, että kriisi syntyisi yllättäen. Hänen mielestään euroalueella on paikoitellen jopa laitettu kriisinhallinnassa peruutusvaihde päälle. Esimerkiksi pankkien talletussuoja on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Piccolin mukaan uusi kriisi olisi siten hyvin samanlainen kuin vuosikymmenen alussa nähty kriisi. Kriisi muodostuu pankkijärjestelmän heikkouksista ja siitä, että euromaita jää ulos rahoitusmarkkinoilta.
Italian ex-valtiovarainministeri Pier Carlo Padoan pitää Italian poliittista tilannetta kriisiherkkänä. Se voi tietää ongelmia. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että Italian kiista voisi päättyä hyvin. Se vaatisi kuitenkin onnistuneita rakenteellisia uudistuksia.
Europankit eivät ole niin tikissä kuin sanotaan
Talousprofessori Isabel Schnabel sanoo suoraan eurooppalaisten pankkien olevan huonossa jamassa. Monen pankin taseissa on runsaasti ongelmaluottoja ja niiden tuloksentekokyky on heikentynyt hyvin alhaisten korkojen myötä. Toisaalta korkotason nosto luo pankeille hetkellisen lisärasituksen.
Euroopan keskuspankki on pitänyt toistaiseksi kiinni suunnitelmastaan lopettaa määrällinen kevennys. EKP aikoo myös noin vuoden kuluttua palata asteittain kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Se tietäisi astettaista korkotason nousua.
Schnabel kertoo pankkialan säätelyn kyllä lisääntyneen. Siitä on hänen mielestään tullut ainakin monimutkaista. Sääntelyn tehokkuudesta ei ole näyttöä.
Yksityinen velka käynnisti aiemman kriisin
Talousprofessori Steve Keen muistuttaa siitä, mistä edellinen finanssikriisi sai alkunsa: yksityisten luotoista. Hänen mielestään päättäjät katsovat pakkomielteisesti julkisen sektorin velkaisuutta, vaikka huomiota tulisi jakaa yksityisen sektorin velkaantumiseen.
Espanjan asuntokuplan puhjetessa yksityisen sektorin velkataakka oli peräti 260 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on yli neljä kertaa suurempi kuin Maastrichtin sopimuksessa jäsenmaille sallitaan.
Espanjassa yksityiset ovat toki sulatelleet velkavuortaan, mutta sen koko on edelleen 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjan lisäksi muutamalla muullakin euromaalla on suuret yksityisen sektorin velat. Keen kertoo Euroopan ”japanisoituneen” huomaamatta.
Eriarvoisuutta ja teknologinen oikosulku
Globaalisaatio tuottaa voittajia, mutta myös häviäjiä. Näin sanoo ajatushautomo Elcano Royal Instituten vanhempi analyytikko Miguel Otero-Iglesias. Eriarvoisuus on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana.
Vaikka talous onkin kasvanut viime vuosina niin se ei ole ilmennyt aivan kaikille. Finanssimaailman kasvu on ollut ripeää.
Kasvu on ollut myös riippuvainen luotosta. Luottojen myötä velkamäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2007 kokonaisvelkamäärä oli 97 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2017 potti oli kasvanut jo 169 000 miljardiin dollariin.
Ajatushautomo Bruegelin johtaja Guntram Wolff muistuttaa, että euromaiden keskuudessakin on eriarvoisuutta. Pohjoisten maiden vaihtotaseiden ylijäämä on oire pohjalla pesivästä eriarvoisuudesta. Eteläinen Eurooppa kasvaa liian hitaasti. EKP pitää palettia kasassa, mutta eriarvoisuuden tuomaa ongelmaa ei voida välttää maailman tappiin asti.
Kreikan ex-valtiovarainministeri Giorgos Papakonstantinou havaitsee erään hyvin poikkeuksellisen uhan. Hän kertoo, miten talousmaailma on yhä enemmän riippuvainen korkeasta tekonlogiasta. Jokin teknologinen oikku voisi lamaannuttaa maksujärjestelmän. Siitä seuraisi laaja kriisi.
Hän muistuttaa cyberuhkien tuovan aivan uudenlaisia vaaroja, ja niitä ylenkatsotaan turhankin herkästi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Helsinki Pride ryhtyi kyttäämään kansalaisia verkossa – botti löysi vihapuhetta jo tunneissa
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä

Tynkkynen: Tämä päivä jää häpeätahrana suomalaisen oikeuslaitoksen historiaan
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.

Suomi perui pään leikkaamisella uhkailleiden irakilaiskaksosten oleskeluluvat, mutta palautuskielto estää karkotuksen – Antikainen: ”Pelottavaa, mihin sokea ideologia johtaa”
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Jussi Halla-aho Iltalehdelle Päivi Räsäsen tuomiosta: ”Tämä näyttää olevan ajan henki ja tilannekuva”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.

Perussuomalaiset kansanedustajat: Kirkon tulee palata ydintehtäviensä ääreen ja puolustaa rohkeasti kristittyjä ja omia arvojaan
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.

Vaatimus massamaahanmuutosta yhteiskunnan pelastamiseksi ei enää uppoa kansaan – Purra: ”Kauan siihen meni – hyvä persut!”
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa Facebook-päivityksessään, että kaistapäinen vaatimus jatkuvasta massamaahanmuutosta Suomen selviytymisen ehtona ei enää uppoa kansaan entiseen malliin. Tietoa maahanmuuton aiheuttamista moninaisista ongelmista on nykyään runsaasti saatavilla perussuomalaisten väsymättömän työn ansiosta.














