

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ay-liikkeessä ristivetoa hoivatyöntekijöiden kielikokeesta: ”Kyse voi olla etnisestä diskriminoinnista”
Väestön vanhentuessa hoivatyön tarve kasvaa. Jos ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista työvoimaa, törmätään usein puutteisiin kielitaidossa. Vanhuksen kannalta kyse voi olla kohtalokkaasta ongelmasta. Ruotsissa huolena vaikuttaa olevan yhdenvertaisuus.
Ikäihmisten määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Olennaista hoivatyössä on erityisesti vanhusten kohdalla henkilökunnan riittävä kielitaito. Puutteet puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä voivat koitua ikäihmiselle jopa kohtalokkaaksi.
Jo edesmennyt demarihallitus tilasi selvityksen, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia hoitajien vapaaehtoisiin kielikokeisiin. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on puolestaan hallitusohjelmassaan ottanut esille vaatimuksen hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta.
Kielikoe vastoin lakia
Ruotsin suurimman työoikeuskysymyksiin keskittyvän lakitoimiston mielestä kielikokeita ei laitetakaan pystyyn noin vain. LO-TCO nimittäin varoittaa, että kielitaitoa mittaavat testit voivat olla ristiriidassa diskriminointi- eli yhdenvertaisuuslainsäädännön kanssa.
– Tiukasti tulkiten kielitaitovaatimus olisi kirkkaasti tasa-arvolain vastainen. Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta kuulostaa melko neutraalilta, mutta kaikki eivät voi täyttää sitä taustansa, tässä tapauksessa etnisen taustansa takia, sorvailee liittojuristi Henric Ask Kommunalarbetaren-julkaisussa.
Paikallinen kunta-alan työntekijäliitto Kommunal taas suhtautuu periaatteessa positiivisesti kielikokeisiin, koska ”huonon kielitaidon takia henkilöstön on vaikeaa ymmärtää toisiaan”.
Testi painottuu ammattisanastoon
Seitsemän prosenttia Ruotsin kunnista on ottanut kielikokeet käyttöön ja eräs niistä on Katrineholm. Kielikoe koostuu kunnassa kolmesta osasta, jotka mittaavat lukemista, kirjoittamista sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Testi painottuu ammattisanastoon eli kyse on eräänlaisesta ”hoitokielestä”.
– Jos hoidettavat kohtaavat ulkomaalaisen näköisen työntekijän, niin he eivät tiedä, osaako tämä ruotsia vai ei ja he eivät sitten ota kovin helposti kontaktia, sanoo perushoitaja Habteab Ghide.
– Kun aloitamme keskustelun ja he huomaavat, että osaamme kieltä, niin hekin tuntevat olonsa varmemmaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitokieli puhuttu kieli Habteab Ghide Henric Ask etninen diskriminointi kielikoe kunta-alan työntekijät hoiva-alat kirjoittaminen lukeminen puutteellinen kielitaito Katrineholm hoivatyö kielitaito ulkomainen työvoima Työperäinen maahanmuutto Yhdenvertaisuus Tasa-arvo vanhustenhoito
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-edustajat: Epäkohdat ja väärinkäytökset näyttävät olevan irrottamaton osa työperäisen maahanmuuton ominaisuuksia

Perussuomalaiset nostaisi hoitoalan kielitaitovaatimuksia kautta linjan: Suomalaisen vanhuksen on saatava hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään

Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan

Ongelmiin on herättävä – Rostila tiukentaisi hoitajien kielitaitovaatimuksia
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää