

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ay-liikkeessä ristivetoa hoivatyöntekijöiden kielikokeesta: ”Kyse voi olla etnisestä diskriminoinnista”
Väestön vanhentuessa hoivatyön tarve kasvaa. Jos ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista työvoimaa, törmätään usein puutteisiin kielitaidossa. Vanhuksen kannalta kyse voi olla kohtalokkaasta ongelmasta. Ruotsissa huolena vaikuttaa olevan yhdenvertaisuus.
Ikäihmisten määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Olennaista hoivatyössä on erityisesti vanhusten kohdalla henkilökunnan riittävä kielitaito. Puutteet puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä voivat koitua ikäihmiselle jopa kohtalokkaaksi.
Jo edesmennyt demarihallitus tilasi selvityksen, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia hoitajien vapaaehtoisiin kielikokeisiin. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on puolestaan hallitusohjelmassaan ottanut esille vaatimuksen hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta.
Kielikoe vastoin lakia
Ruotsin suurimman työoikeuskysymyksiin keskittyvän lakitoimiston mielestä kielikokeita ei laitetakaan pystyyn noin vain. LO-TCO nimittäin varoittaa, että kielitaitoa mittaavat testit voivat olla ristiriidassa diskriminointi- eli yhdenvertaisuuslainsäädännön kanssa.
– Tiukasti tulkiten kielitaitovaatimus olisi kirkkaasti tasa-arvolain vastainen. Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta kuulostaa melko neutraalilta, mutta kaikki eivät voi täyttää sitä taustansa, tässä tapauksessa etnisen taustansa takia, sorvailee liittojuristi Henric Ask Kommunalarbetaren-julkaisussa.
Paikallinen kunta-alan työntekijäliitto Kommunal taas suhtautuu periaatteessa positiivisesti kielikokeisiin, koska ”huonon kielitaidon takia henkilöstön on vaikeaa ymmärtää toisiaan”.
Testi painottuu ammattisanastoon
Seitsemän prosenttia Ruotsin kunnista on ottanut kielikokeet käyttöön ja eräs niistä on Katrineholm. Kielikoe koostuu kunnassa kolmesta osasta, jotka mittaavat lukemista, kirjoittamista sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Testi painottuu ammattisanastoon eli kyse on eräänlaisesta ”hoitokielestä”.
– Jos hoidettavat kohtaavat ulkomaalaisen näköisen työntekijän, niin he eivät tiedä, osaako tämä ruotsia vai ei ja he eivät sitten ota kovin helposti kontaktia, sanoo perushoitaja Habteab Ghide.
– Kun aloitamme keskustelun ja he huomaavat, että osaamme kieltä, niin hekin tuntevat olonsa varmemmaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitokieli puhuttu kieli Habteab Ghide Henric Ask etninen diskriminointi kielikoe kunta-alan työntekijät hoiva-alat kirjoittaminen lukeminen puutteellinen kielitaito Katrineholm hoivatyö kielitaito ulkomainen työvoima Työperäinen maahanmuutto Yhdenvertaisuus Tasa-arvo vanhustenhoito
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-edustajat: Epäkohdat ja väärinkäytökset näyttävät olevan irrottamaton osa työperäisen maahanmuuton ominaisuuksia

Perussuomalaiset nostaisi hoitoalan kielitaitovaatimuksia kautta linjan: Suomalaisen vanhuksen on saatava hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään

Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan

Ongelmiin on herättävä – Rostila tiukentaisi hoitajien kielitaitovaatimuksia
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Antikainen: Koneen Säätiö rahoittaa Hamasia tukevaa aktivismia
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.

Kun Suomen Akatemia syytää miljoonia huuhaatutkimukseen, jää vastine verorahoille usein heikoksi
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Simo Grönroosin kolumni: Äänestäjien maahantuontia
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää