Suomen kansalaisuuden voi saada ei-terveydellisistä syistä myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija
07.12.2022 |11:25
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ay-liikkeessä ristivetoa hoivatyöntekijöiden kielikokeesta: ”Kyse voi olla etnisestä diskriminoinnista”
23.02.2023 |08:35
Väestön vanhentuessa hoivatyön tarve kasvaa. Jos ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista työvoimaa, törmätään usein puutteisiin kielitaidossa. Vanhuksen kannalta kyse voi olla kohtalokkaasta ongelmasta. Ruotsissa huolena vaikuttaa olevan yhdenvertaisuus.
Ikäihmisten määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Olennaista hoivatyössä on erityisesti vanhusten kohdalla henkilökunnan riittävä kielitaito. Puutteet puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä voivat koitua ikäihmiselle jopa kohtalokkaaksi.
Jo edesmennyt demarihallitus tilasi selvityksen, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia hoitajien vapaaehtoisiin kielikokeisiin. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on puolestaan hallitusohjelmassaan ottanut esille vaatimuksen hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta.
Kielikoe vastoin lakia
Ruotsin suurimman työoikeuskysymyksiin keskittyvän lakitoimiston mielestä kielikokeita ei laitetakaan pystyyn noin vain. LO-TCO nimittäin varoittaa, että kielitaitoa mittaavat testit voivat olla ristiriidassa diskriminointi- eli yhdenvertaisuuslainsäädännön kanssa.
– Tiukasti tulkiten kielitaitovaatimus olisi kirkkaasti tasa-arvolain vastainen. Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta kuulostaa melko neutraalilta, mutta kaikki eivät voi täyttää sitä taustansa, tässä tapauksessa etnisen taustansa takia, sorvailee liittojuristi Henric Ask Kommunalarbetaren-julkaisussa.
Paikallinen kunta-alan työntekijäliitto Kommunal taas suhtautuu periaatteessa positiivisesti kielikokeisiin, koska ”huonon kielitaidon takia henkilöstön on vaikeaa ymmärtää toisiaan”.
Testi painottuu ammattisanastoon
Seitsemän prosenttia Ruotsin kunnista on ottanut kielikokeet käyttöön ja eräs niistä on Katrineholm. Kielikoe koostuu kunnassa kolmesta osasta, jotka mittaavat lukemista, kirjoittamista sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Testi painottuu ammattisanastoon eli kyse on eräänlaisesta ”hoitokielestä”.
– Jos hoidettavat kohtaavat ulkomaalaisen näköisen työntekijän, niin he eivät tiedä, osaako tämä ruotsia vai ei ja he eivät sitten ota kovin helposti kontaktia, sanoo perushoitaja Habteab Ghide.
– Kun aloitamme keskustelun ja he huomaavat, että osaamme kieltä, niin hekin tuntevat olonsa varmemmaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitokieli puhuttu kieli Habteab Ghide Henric Ask etninen diskriminointi kielikoe kunta-alan työntekijät hoiva-alat kirjoittaminen lukeminen puutteellinen kielitaito Katrineholm hoivatyö kielitaito ulkomainen työvoima Työperäinen maahanmuutto Yhdenvertaisuus Tasa-arvo vanhustenhoito
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-edustajat: Epäkohdat ja väärinkäytökset näyttävät olevan irrottamaton osa työperäisen maahanmuuton ominaisuuksia
09.06.2022 |13:41
Perussuomalaiset nostaisi hoitoalan kielitaitovaatimuksia kautta linjan: Suomalaisen vanhuksen on saatava hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään
22.10.2021 |09:40
Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea
08.12.2021 |10:50
Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan
04.01.2022 |09:48
Ongelmiin on herättävä – Rostila tiukentaisi hoitajien kielitaitovaatimuksia
19.07.2024 |08:10
Viikon suosituimmat
1.
Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
13.11.2025 |11:45
2.
Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään
17.11.2025 |12:54
3.
JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
14.11.2025 |11:59
4.
Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
16.11.2025 |18:31
5.
Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
15.11.2025 |11:50
6.
Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
14.11.2025 |09:30
7.
Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
14.11.2025 |19:22
8.
Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
13.11.2025 |13:30
9.
Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
13.11.2025 |09:20
10.
SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
12.11.2025 |18:30
