

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ay-liikkeessä ristivetoa hoivatyöntekijöiden kielikokeesta: ”Kyse voi olla etnisestä diskriminoinnista”
Väestön vanhentuessa hoivatyön tarve kasvaa. Jos ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista työvoimaa, törmätään usein puutteisiin kielitaidossa. Vanhuksen kannalta kyse voi olla kohtalokkaasta ongelmasta. Ruotsissa huolena vaikuttaa olevan yhdenvertaisuus.
Ikäihmisten määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Olennaista hoivatyössä on erityisesti vanhusten kohdalla henkilökunnan riittävä kielitaito. Puutteet puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä voivat koitua ikäihmiselle jopa kohtalokkaaksi.
Jo edesmennyt demarihallitus tilasi selvityksen, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia hoitajien vapaaehtoisiin kielikokeisiin. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on puolestaan hallitusohjelmassaan ottanut esille vaatimuksen hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta.
Kielikoe vastoin lakia
Ruotsin suurimman työoikeuskysymyksiin keskittyvän lakitoimiston mielestä kielikokeita ei laitetakaan pystyyn noin vain. LO-TCO nimittäin varoittaa, että kielitaitoa mittaavat testit voivat olla ristiriidassa diskriminointi- eli yhdenvertaisuuslainsäädännön kanssa.
– Tiukasti tulkiten kielitaitovaatimus olisi kirkkaasti tasa-arvolain vastainen. Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta kuulostaa melko neutraalilta, mutta kaikki eivät voi täyttää sitä taustansa, tässä tapauksessa etnisen taustansa takia, sorvailee liittojuristi Henric Ask Kommunalarbetaren-julkaisussa.
Paikallinen kunta-alan työntekijäliitto Kommunal taas suhtautuu periaatteessa positiivisesti kielikokeisiin, koska ”huonon kielitaidon takia henkilöstön on vaikeaa ymmärtää toisiaan”.
Testi painottuu ammattisanastoon
Seitsemän prosenttia Ruotsin kunnista on ottanut kielikokeet käyttöön ja eräs niistä on Katrineholm. Kielikoe koostuu kunnassa kolmesta osasta, jotka mittaavat lukemista, kirjoittamista sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Testi painottuu ammattisanastoon eli kyse on eräänlaisesta ”hoitokielestä”.
– Jos hoidettavat kohtaavat ulkomaalaisen näköisen työntekijän, niin he eivät tiedä, osaako tämä ruotsia vai ei ja he eivät sitten ota kovin helposti kontaktia, sanoo perushoitaja Habteab Ghide.
– Kun aloitamme keskustelun ja he huomaavat, että osaamme kieltä, niin hekin tuntevat olonsa varmemmaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitokieli puhuttu kieli Habteab Ghide Henric Ask etninen diskriminointi kielikoe kunta-alan työntekijät hoiva-alat kirjoittaminen lukeminen puutteellinen kielitaito Katrineholm hoivatyö kielitaito ulkomainen työvoima Työperäinen maahanmuutto Yhdenvertaisuus Tasa-arvo vanhustenhoito
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-edustajat: Epäkohdat ja väärinkäytökset näyttävät olevan irrottamaton osa työperäisen maahanmuuton ominaisuuksia

Perussuomalaiset nostaisi hoitoalan kielitaitovaatimuksia kautta linjan: Suomalaisen vanhuksen on saatava hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään

Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan

Ongelmiin on herättävä – Rostila tiukentaisi hoitajien kielitaitovaatimuksia
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas menetti Facebook-tilinsä – epäilee poliittista motiivia
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Uusimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää








