

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan
Suomesta puuttuu hoitajareservi, jota sote-uudistus ei pysty paikkaamaan. – Hoitoalalta poistuneet on saatava palaamaan alalle, ja ala on saatava houkuttelevaksi myös nuorille opiskelijoille. Myös hoiva-alalta eläköityneet mutta alalta edelleen keikkatöitä haluavat hoitajat on huomioitava, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Sairaanhoitaja Minna Ikonen työskentelee leikkaus- ja anestesiaosastolla uudessa keskussairaalassa Jyväskylässä. Sairaala Nova otettiin käyttöön viime tammikuussa.
– Meillä on uusi ja hieno sairaala. Pitäisi leikata paljon, mutta henkilöstöpulan takia kaikkia saleja ei voida pitää auki. Osalla erikoisaloista leikkausjonot ovat kasvaneet, eivätkä ihmiset pääse hoitotakuun määräämässä ajassa hoitoon. Toki tähän vaikuttaa myös muutto uuteen sairaalaan, koska sen yhteydessä toiminta oli supistettua, Ikonen kertoo.
Myös osa vuodeosastoista on ollut kiinni koko maata vaivaavan hoitohenkilöstön pulan takia. Hoitoalalla odotetaan nyt, vaikuttaako sote-uudistus henkilöstöresursseihin.
– Se mietityttää, että onko tulossa resursseja hoitajamitoitukseen. Mistä niitä hoitajia saadaan, jos heitä ei ole tälläkään hetkellä? Toivotaan, että uudistus toisi henkilöstölle parannuksia. Henkilöstö kuitenkin tekee sen sote-uudistuksen ruohonjuuritasolla, Ikonen sanoo.
Hallintohimmeli ei poista ongelmaa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevan lain viime kesäkuussa. Tavoitteena on muun muassa, että kaikki suomalaiset saavat yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, ammattitaitoista työvoimaa on riittävästi sekä kustannusten kasvua voidaan hillitä.
Uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymistä 21 hyvinvointialueen vastuulle. Helsinki toimii itsenäisesti myös jatkossa. Varsinaisesti hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuonna 2023.
– Ajatus on hyvä, mutta jos ei ole resursseja, niin ei se hyväkään tavoite toteudu, vaikka minkälaisia hallintohimmeleitä perustetaan ja lykätään pystyyn, Ikonen toteaa ja jatkaa:
– Minua huolestuttaa, jos resurssit tulevat vastaan ja aletaan ajamaan alas jotain toimintoja. Kuitenkin palveluja tarvitaan, kun esimerkiksi väestö vanhenee ja tulee lisää hoidettavia.
Luotto sote-uudistukseen alhaalla
Sairaanhoitajaliitto selvitti vuonna 2017 jäsenistönsä käsityksiä sote-uudistuksesta. Kyselyn perusteella vain reilu viidesosa hoitajista uskoi uudistuksen onnistuvan.
Sairaanhoitajat pitivät uudistusta tarpeellisena, mutta sen onnistuminen näytti käytännön hoitotyötä tekevien näkökulmasta hyvin epävarmalta. Enemmistö vastaajista ei myöskään uskonut, että asiakkaan tai potilaan asema parantuu sote-uudistuksessa. Epävarmuutta on vieläkin ilmassa.
– Se on mahdoton ajatus, että asiakkaan palvelut paranisivat kertaheitolla. Pitkällä tähtäimellä niin voi käydä, Ikonen tuumii.
Palkan vastattava työn vaatimustasoa
Ikonen on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 1989 lähtien ja ollut valtaosan urastaan kuntapuolen leivissä. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Ikosen mukaan palkkausasia on kuuma puheenaihe.
– Toivomme, että palkkaus olisi yhdenvertainen eli samasta työstä maksettaisiin sama palkka. Palkan pitäisi olla myös sellainen, että se vastaa työn vaativuutta.
– Saimme oman sote-työntekijöiden sopimuksen. Pystymme olemaan neuvotteluissa omana joukkona, jotta saadaan palkkoihin parannusta, Ikonen kertoo.
Sote-sopimuksen piiriin tuli noin 180 000 työntekijää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.
– Jotain pitäisi tehdä, jotta sosiaali- ja terveysala kiinnostaisi nuoria ja vanhat työntekijät pysyisivät alalla. Kovasti ovat hoitajat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet. Aikaisemmin ei ole ollut samanlaista vaihtuvuutta. Uusien perehdyttäminen kestää aikansa, Ikonen selvittää.
Hän tietää, mikä on tärkeää paremman palkan lisäksi:
– Hyvät työolosuhteet merkitsevät paljon. Jos hoitohenkilöstö joutuu hirveän tiukoille resurssipulan takia, niin ala ei houkuttele ja potilastyö kärsii. Kyllä päättäjät ymmärtävät tilanteen, mutta ratkaisukeinot puuttuvat, Ikonen sanoo.
Ikäihmisille luvassa armotonta menoa
Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan ikäihmisten kotihoidon tarpeen arvioidaan kasvavan. Samaan aikaan vanhainkotien paikkamäärät vähenevät ja omaishoidontuen saajien määrän oletetaan myös kasvavan.
– Yhtälö on hyvin haasteellinen. Ikäihmisille on luvassa armotonta menoa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Ikääntyneiden kotihoidon tarve kasvaa, mutta palvelutarpeeseen ei kyetä tälläkään hetkellä vastaamaan. Hoitohenkilöstöä puuttuu, ja yhä huonokuntoisemmat ja ikääntyneemmät vanhukset joutuvat odottamaan palveluja. Jos hallitus ei kykene ratkaisemaan tätä vanhusten hyvinvoinnin suurta ongelmaa, pelkää Juvonen edessä olevan vanhusten heitteillejätön.
– Samalla omaisilta odotetaan suurempaa hoivavastuuta. Se velvoittaa omaishoitajuuteen, mutta raskailla ehdoilla. Omaishoitajat ovat jo nyt liian kovilla hallituksen vanhustenhoidon linjausten kanssa. Omaishoidon tuen määrä on alhainen, ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumisessa on haasteita, Juvonen kertoo.
Työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus
Suomesta puuttuu hoitajareservi, ja Juvonen kehottaa hallitusta ryhtymään toimiin sen eteen. Hoitoalalta poistuneet on saatava palaamaan alalle, ja ala on saatava houkuttelevaksi myös nuorille opiskelijoille. Myös hoiva-alalta eläköityneet mutta alalta edelleen keikkatöitä haluavat hoitajat on huomioitava.
Vanhusten kotihoidossa tulisi ottaa käyttöön myös henkilökohtaisen avustajan mahdollisuus.
– Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito, eli työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan. Jo huoltovarmuuden kannalta Suomen on vahvistettava omia hoitajaresurssejaan, Juvonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielitaitovaatimus hoitajapula resurssit hoitajamitoitus hoitotyö palkka sosiaali- ja terveyspalvelut sote-uudistus halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto vanhustenhoito perussuomalaiset Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät, kepu ja kokoomus himoitsevat Suomeen töihin ulkomaalaisia hoitajia, perussuomalaiset torppaa – Purra: ”Meidän pitää kyetä houkuttelemaan takaisin hoitoalalta lähteneitä henkilöitä”

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Juvonen: Suomi riistää ulkomaalaisia sairaanhoitajia

Koponen: Työelämä huutaa muutosta – “Suomesta katoaa pian viimeisetkin ammattitaitoiset hoitajat”

SDP ratkaisisi hoitajavajetta työperäisellä maahanmuutolla, PS puuttuisi hoitoalan ongelmiin ja keventäisi työn kuormittavuutta – Purra: ”Filippiiniläiset eivät auta”

Kokoomus hakisi hoitajat Filippiineiltä ja Ukrainasta – perussuomalaiset haluaa työllistää suomalaisia ammattilaisia: ”Potilaalla ja hoitajalla täytyy olla yhteinen kieli”

Hoitajapulaa ei ratkaista hallituksen keinoilla – Purra: ”Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä peitellä niitä EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla”

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Pitkän linjan kuntapoliitikko Matti Mäntylä: ”Vanhus ei voi olla mikään esine, jota siirretään paikasta toiseen kustannussyistä”
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.