Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito – työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan

Suomesta puuttuu hoitajareservi, jota sote-uudistus ei pysty paikkaamaan. – Hoitoalalta poistuneet on saatava palaamaan alalle, ja ala on saatava houkuttelevaksi myös nuorille opiskelijoille. Myös hoiva-alalta eläköityneet mutta alalta edelleen keikkatöitä haluavat hoitajat on huomioitava, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Sairaanhoitaja Minna Ikonen työskentelee leikkaus- ja anestesiaosastolla uudessa keskussairaalassa Jyväskylässä. Sairaala Nova otettiin käyttöön viime tammikuussa.

– Meillä on uusi ja hieno sairaala. Pitäisi leikata paljon, mutta henkilöstöpulan takia kaikkia saleja ei voida pitää auki. Osalla erikoisaloista leikkausjonot ovat kasvaneet, eivätkä ihmiset pääse hoitotakuun määräämässä ajassa hoitoon. Toki tähän vaikuttaa myös muutto uuteen sairaalaan, koska sen yhteydessä toiminta oli supistettua, Ikonen kertoo.

Myös osa vuodeosastoista on ollut kiinni koko maata vaivaavan hoitohenkilöstön pulan takia. Hoitoalalla odotetaan nyt, vaikuttaako sote-uudistus henkilöstöresursseihin.

– Se mietityttää, että onko tulossa resursseja hoitajamitoitukseen. Mistä niitä hoitajia saadaan, jos heitä ei ole tälläkään hetkellä? Toivotaan, että uudistus toisi henkilöstölle parannuksia. Henkilöstö kuitenkin tekee sen sote-uudistuksen ruohonjuuritasolla, Ikonen sanoo.

Hallintohimmeli ei poista ongelmaa

Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevan lain viime kesäkuussa. Tavoitteena on muun muassa, että kaikki suomalaiset saavat yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, ammattitaitoista työvoimaa on riittävästi sekä kustannusten kasvua voidaan hillitä.

Uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymistä 21 hyvinvointialueen vastuulle. Helsinki toimii itsenäisesti myös jatkossa. Varsinaisesti hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuonna 2023.

– Ajatus on hyvä, mutta jos ei ole resursseja, niin ei se hyväkään tavoite toteudu, vaikka minkälaisia hallintohimmeleitä perustetaan ja lykätään pystyyn, Ikonen toteaa ja jatkaa:

– Minua huolestuttaa, jos resurssit tulevat vastaan ja aletaan ajamaan alas jotain toimintoja. Kuitenkin palveluja tarvitaan, kun esimerkiksi väestö vanhenee ja tulee lisää hoidettavia.

Luotto sote-uudistukseen alhaalla

Sairaanhoitajaliitto selvitti vuonna 2017 jäsenistönsä käsityksiä sote-uudistuksesta. Kyselyn perusteella vain reilu viidesosa hoitajista uskoi uudistuksen onnistuvan.

Sairaanhoitajat pitivät uudistusta tarpeellisena, mutta sen onnistuminen näytti käytännön hoitotyötä tekevien näkökulmasta hyvin epävarmalta. Enemmistö vastaajista ei myöskään uskonut, että asiakkaan tai potilaan asema parantuu sote-uudistuksessa. Epävarmuutta on vieläkin ilmassa.

– Se on mahdoton ajatus, että asiakkaan palvelut paranisivat kertaheitolla. Pitkällä tähtäimellä niin voi käydä, Ikonen tuumii.

Palkan vastattava työn vaatimustasoa

Ikonen on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 1989 lähtien ja ollut valtaosan urastaan kuntapuolen leivissä. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Ikosen mukaan palkkausasia on kuuma puheenaihe.

– Toivomme, että palkkaus olisi yhdenvertainen eli samasta työstä maksettaisiin sama palkka. Palkan pitäisi olla myös sellainen, että se vastaa työn vaativuutta.

– Saimme oman sote-työntekijöiden sopimuksen. Pystymme olemaan neuvotteluissa omana joukkona, jotta saadaan palkkoihin parannusta, Ikonen kertoo.

Sote-sopimuksen piiriin tuli noin 180 000 työntekijää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.

– Jotain pitäisi tehdä, jotta sosiaali- ja terveysala kiinnostaisi nuoria ja vanhat työntekijät pysyisivät alalla. Kovasti ovat hoitajat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet. Aikaisemmin ei ole ollut samanlaista vaihtuvuutta. Uusien perehdyttäminen kestää aikansa, Ikonen selvittää.

Hän tietää, mikä on tärkeää paremman palkan lisäksi:

– Hyvät työolosuhteet merkitsevät paljon. Jos hoitohenkilöstö joutuu hirveän tiukoille resurssipulan takia, niin ala ei houkuttele ja potilastyö kärsii. Kyllä päättäjät ymmärtävät tilanteen, mutta ratkaisukeinot puuttuvat, Ikonen sanoo.

Ikäihmisille luvassa armotonta menoa

Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan ikäihmisten kotihoidon tarpeen arvioidaan kasvavan. Samaan aikaan vanhainkotien paikkamäärät vähenevät ja omaishoidontuen saajien määrän oletetaan myös kasvavan.

– Yhtälö on hyvin haasteellinen. Ikäihmisille on luvassa armotonta menoa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Ikääntyneiden kotihoidon tarve kasvaa, mutta palvelutarpeeseen ei kyetä tälläkään hetkellä vastaamaan. Hoitohenkilöstöä puuttuu, ja yhä huonokuntoisemmat ja ikääntyneemmät vanhukset joutuvat odottamaan palveluja. Jos hallitus ei kykene ratkaisemaan tätä vanhusten hyvinvoinnin suurta ongelmaa, pelkää Juvonen edessä olevan vanhusten heitteillejätön.

– Samalla omaisilta odotetaan suurempaa hoivavastuuta. Se velvoittaa omaishoitajuuteen, mutta raskailla ehdoilla. Omaishoitajat ovat jo nyt liian kovilla hallituksen vanhustenhoidon linjausten kanssa. Omaishoidon tuen määrä on alhainen, ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumisessa on haasteita, Juvonen kertoo.

Työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus

Suomesta puuttuu hoitajareservi, ja Juvonen kehottaa hallitusta ryhtymään toimiin sen eteen. Hoitoalalta poistuneet on saatava palaamaan alalle, ja ala on saatava houkuttelevaksi myös nuorille opiskelijoille. Myös hoiva-alalta eläköityneet mutta alalta edelleen keikkatöitä haluavat hoitajat on huomioitava.

Vanhusten kotihoidossa tulisi ottaa käyttöön myös henkilökohtaisen avustajan mahdollisuus.

– Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito, eli työperäinen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan. Jo huoltovarmuuden kannalta Suomen on vahvistettava omia hoitajaresurssejaan, Juvonen toteaa.