Pommi-iskut ja ammuskelut Ruotsin maahanmuuttajalähiöissä ovat tilastojen valossa räjähtäneet kahden viime vuoden sisällä. Tammikuun ja kesäkuun välillä raportoitiin yli 100 pommi-iskua, mikä tarkoittaa 70% nousua edellisvuoden vastaavalta aikaväliltä. Brittiläinen The Spectator-lehti kertoo pommi-iskujen olevan jopa osa normaalia ruotsalaista arkea. Tuoreen tapauksen perusteella Ruotsin yleisradioyhtiö SVT saattaa nykyään jopa sivuuttaa maininnat räjähdyksistä illan pääuutislähetyksessä. Tutkijat pitävät jengiväkivaltaa ja rinnakkaisyhteiskunnan syntyä vakavana uhkana.

Olemme tottuneet pitämään länsinaapuriamme hyvinvoivana, vakaana ja vauraana kansankotina. Ruotsista on edelleen hyvä syy ottaa esimerkkiä yritteliäisyydessä, globaalissa markkinoinnissa ja talviurheilussa. Sen sijaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on päinvastainen poikkeus ja varoittava esimerkki. Enenevässä määrin ympäri maailmaa ihmetellään, miten maailmanlaajuisesti tunnettu humanitaarinen suurvalta voi epäonnistua jossain asiassa niin kurjalla tavalla.

Brittiläinen The Spectator-lehti ei kaunistele tilannekuvaa Ruotsista tuoreessa artikkelissaan Bomb attacks are now a normal part of Swedish life (suom: “Pommi-iskut ovat nyt osa normaalia ruotsalaista arkea”). Oman tehosteensa aiheen dramatisointiin tuo kuvituskuva, jossa Ruotsin kansallisväreillä sinisellä ja keltaisella piirretty kranaatti koostuu kerrostaloista.

Ruotsin yleisradioyhtiön uutislähetyksessä enää edes vaivauduttu raportoimaan pommi-iskuista.

Karu kuvaus voi tuntua epätodelliselta suomalaiselle lukijalle – varsinkin heille, jotka ovat asiasta Yleisradion varassa. Näin voisi ainakin kuvitella, mikäli omaa käsitystään Ruotsin tilanteesta ei ole päivittänyt muutamaan vuoteen. Brittilehden artikkeli ei huomionhakuisesta otsikoinnistaan huolimatta ole pirujen maalamista seinille, vaan faktapohjainen katsaus meille läheisen naapurimme viimeaikaisiin rikostilastoihin.

Artikkelissa kerrataan kaksi viikkoa sitten eri puolilla Tukholman seutua yhden yön aikana tapahtunut pommi-iskujen sarja. Yksi isku tapahtui tiheässä Södermalmin kaupunginosassa keskellä Tukholmaa, ja toiset kaksi Södertäljen sekä Vaxholmin alueilla pääkaupungin kehyskunnissa. Kukaan ei tietojen mukaan loukkaantunut iskuissa, mutta asuinrakennuksia vaurioitui, ja ihmisiä heräsi keskellä yötä kauhunsekaisiin tunnelmiin.

Ensimmäinen isku tapahtui Vaxholmin alueella. Poliisiin pommiryhmä oli juuri matkalla suorittamaan tehtäväänsä, kun se sai käskyn suunnata tiheämmin asutetulle ja turistienkin suosimalle Tukholman keskusta-alueelle, jossa oli juuri räjähtänyt. Kolmannen iskun kohde oli Södertäljen kunnassa sijaitsevan syyrialais-ortodoksisen kirkon tila, joka oli joutunut pommi-iskun kohteeksi jo kaksi kertaa aikaisemminkin vuoden sisällä.

Spectatorin emokonsernin hallituksen puheenjohtaja, pitkän linjan mediamoguli ja BBC:n politiikantoimittaja Andrew Neil laittoi merkille Twitterissä, ettei Ruotsin yleisradioyhtiön uutislähetyksessä enää edes vaivauduttu raportoimaan pommi-iskuista. Hän ihmetteli, että sen sijaan uutisotsikoissa käsiteltiin mm. kuvanjakopalvelu Instagramin väitettyä sensuuria ylipainoisten naisten kuvia kohtaan.

Uusi normaali

Tilastot alkavat huolestuttaa enemmän kuin yksittäistapaukset. Tämän vuoden tammikuun ja kesäkuun välissä raportoitiin yli 100 räjähdystä, mikä on 70% korkeampi kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Viime vuonna raportoitiin kaiken kaikkiaan 160 epäiltyä räjähteillä suoritettua iskua. Jos tuoreimpien tilastojen trendi pysyy vähintään samana, se tarkoittaisi keskimäärin vähintään yhtä pommi-iskua joka toinen päivä.

Brittilehden mukaan aikaisempia tilastoja ei ole saatavilla, koska koko ilmiö on laatuaan niin uusi: “Vielä jokin aika sitten kukaan ei olisi ajatellutkaan lisäävänsä pommi-iskujen saraketta Ruotsin rikostilastoihin.”

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut professori Wilhelm Agrell Lundin yliopistosta näkee jengiväkivallalla terrorismin kaltaisia, valtion väkivaltamonopolia ja suvereniteettia murentavia vaikutuksia. Vastaavasti Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun raportti varoittaa, että klaanien ja rinnakkaisyhteiskunnan kasvu maahanmuuttajalähiöissä haastavat ruotsalaisen oikeusjärjestelmän. Ruotsalainen laki ja viranomainen ovat voimattomia alueilla, joissa klaanit pitävät asukkaita otteessaan.

Alkuun oli tapana ajatella, että jengisodat ovat vain ikävä, väistämätön, mutta vältettävissä oleva lieveilmiö monimuotoisessa yhteiskunnassa. Pommi-iskujen yleistyessä on kuitenkin mahdotonta olla huomioimatta sivullisille aiheutuvaa vahinkoa ja uhkaa. Brittilehden artikkelissa esimerkissä Linköpingin yliopistokaupungissa tapahtuneessa valtavassa räjähdyksessä tuhoutui kaksi rakennusta, ja yhteensä 250 asuntoa vaurioitui. Ihmeen kaupalla yksikään ihminen ei loukkaantunut vakavasti.

Lastaan sylissä kantanutta tohtori Karolin Hakimia ammuttiin. Kun hän makasi maassa, murhaaja tuli ampumaan häntä päähän lähietäisyydeltä.

Artikkelissa muistutetaan, että pommi-iskut ovat vain osa maahanmuuttajalähiöille leimallisista erityispiirteistä. Ruotsissa tapahtui viime vuonna 45 kuolemaan johtanutta ampumistapausta niin kutsutuilla rikollisvyöhykkeillä. Määrän kerrotaan kasvaneen kymmenkertaiseksi yhden sukupolven aikana.

Toisessa yliopistokaupungissa Lundissa syyskuussa tapahtuneen pommi-iskun uhriksi joutunut naispuolinen opiskelija sai vakavia vammoja kasvoihinsa. Viikkoja aikaisemmin nuori nainen murhattiin varakkaalla alueella Malmössä. Lastaan sylissä kantanutta tohtori Karolin Hakimia ammuttiin. Kun hän makasi maassa, murhaaja tuli ampumaan häntä päähän lähietäisyydeltä. Lapsi jäi henkiin, ja se päätyi valtion huostaan. Uutinen nousi jälleen otsikoihin viime viikolla, kun Ruotsin poliisi julkaisi kuvia epäillystä murhaajasta.

Eteläisen Ruotsin levottomuudet ovat herättäneet huolta myös Tanskan puolella. Kaksi viime aikoina Kööpenhaminassa tapahtunutta pommi-iskua liittyvät Etelä-Ruotsin jengeihin. Tanska on kiristänyt rajatarkastuksiaan, ja parhaillaan kaksi Ruotsin kansalaista on kiinniotettuina tanskalaisen veroviraston ulkopuolella tapahtuneen pommi-iskun jäljiltä.

Spectator-lehden artikkeli ei anna toiveikasta kuvaa mahdollisesta käänteestä ruotsalaislähiöiden väkivaltakierteeseen. Sen mukaan sosiaalidemokraattien ja vihreiden johtama hallituskoalitio yrittää turvautua lähinnä poliisin valtuuksien kuten videovalvonnan, tiedustelun ja kotietsintöjen vähittäiseen lisäämiseen. Poliisin kerrotaan jo kertaalleen epäonnistuneen epätoivoisessa kampanjassa, jossa räjähdeaineita hallussaan pitäneen henkilön oli mahdollista luovuttaa räjähteet poliisille ilman syytettä.

SUOMEN UUTISET