LEHTIKUVA
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.
Hallitus pääsi tiistai-iltana budjettiriihessä maaliin talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Suomen taloudessa näkyy jo useita myönteisiä merkkejä, ja nyt riihen päätöksillä vahvistetaan entisestään kansan luottamusta talouteen.
Suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 2027.
Orastava talouskasvu näkyy työllisyydessä viiveellä. Työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi hallitus panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen, rakennusalan vauhdittamiseen vuonna 2026, pienyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseen ja jatkaa samalla toimia kasvun edistämiseksi.
Hallitus haluaa erityisesti vahvistaa nuorten näkymää työllistymiseen. Hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, painottaen niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään.
Hallitus pitää kiinni keskeisestä finanssipoliittisesta tavoitteestaan, eli velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden loppuun mennessä. Hallitus onkin päättänyt jo noin 9 miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista. Taloustilanne on kuitenkin kesän ennusteen mukaan heikentynyt keväällä arvioidusta, ja budjettiriihessä päätettiin nyt reilun miljardin euron lisätoimista.
Uudet sopeutukset kohdistuvat etenkin korkotukilainavaltuuteen ja yritystukiin. Korkotukivaltuuksiin kohdistuu 365 miljoonan säästöt ja yritystukiin 141 miljoonan säästöt. Sopeutustoimissa mukana ovat myös kehitysyhteistyön uudet leikkaukset, joita tehdään 50 miljoonalla.
Jo aikaisemmin hallitus on tehnyt historiallisen suuret leikkaukset kehitysyhteistyöhön
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan leikkaukset on pyritty tekemään niin, että ne koskisivat tavallisia suomalaisia mahdollisimman vähän. Niinpä sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdistu uusia säästöjä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus pääsi tiistai-iltana maaliin budjettiriihessä, ja samalla saavutettiin sopu reilun miljardin euron lisäsopeutustoimista. Kehitysyhteistyöstä ja kotouttamisesta leikataan 50 miljoonaa euroa lisää, joten tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön säästöt nousevat historiallisen suuriksi.
Hallitus päätti keväällä kokeilusta, jossa 65 vuotta täyttäneet saavat käyttää yksityisiä yleislääkäripalveluita julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Vuoden 2027 loppuun kestävän Kela65-kokeilun tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten hoitoon pääsyä ja lyhentää julkisen terveydenhuollon hoitojonoja.
Ministeri Ranne kiersi kesällä maata ja teki havaintoja, jotka antavat uskoa tulevaisuuteen. Erilaisia vierailukohteita yhdisti “rakkaus lajiin, huikea ammattitaito sekä valtava halu ja kyky parantaa tekemistään jatkuvasti”. Suomi on maa, jonka tiet vievät kohti parempaa huomista.
Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen. Säästötavoite on liki miljardi euroa, mutta vielä ei ole tiedossa, millainen säästölista riihessä lopulta syntyy. Ylen Ykkösaamussa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että hän ei kannata uusia veronkorotuksia. Tiukkaa finanssipolitiikkaa silti on tehtävä, jotta tulevaisuudessakin voidaan rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja kasvavat turvallisuus- sekä puolustusmenot. Tähän tavoitteeseen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista.
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistutti Ylen A-talkissa, että hallitus on tehnyt jo runsaasti työllisyystoimia. - Nyt kun näyttää, että talous on kääntymässä kasvuun, työllisyyskehitys tyypillisesti seuraa ehkä puoli vuotta, tai vuoden perässä, Vigelius sanoo.
EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.
Kokoomus on tiettävästi tuomassa ehdotuksia sosiaaliturvan leikkauksiksi budjettineuvotteluihin.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, pitkään jatkunut ankeus näyttää jo joitakin hellittämisen merkkejä, kuten teollisuuden tilauksien kasvua. Myös monilla kansalaisilla on enemmän rahaa käytössään kohonneen ostovoiman myötä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaakin, että kaikkein kriittisintä juuri nyt on saada suomalaisille uusia työpaikkoja.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Lue lisää
