Euroopan keskuspankin EKP:n viime viikolla käynnistämät valtiolainaostot eivät ulotu Kreikkaan. EKP on ilmoittanut, ettei se osta jäsenmaiden valtiolainoja yli 33 prosentin osuudella. EKP on ostanut eurokriisin alkuvuosina erillisessä valtiolainaostojen ohjelmassaan Kreikan valtiolainoja tämän ylittävällä osuudella. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin mukaan Kreikan suora lainatuki on kasvanut keskuspankista 50 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon parin kuukauden aikana. Tuki on siis jo kaksinkertaistunut.
Kasvanut tuki on Draghin laskelmien mukaan jo 68 prosenttia Kreikan bruttokansantuotteesta. Draghi muistuttaa, että EKP on myös muiden euromaiden keskuspankki.
Draghi on painottanut Kreikan tukilainaohjelman palautuksen merkitystä. Hänen mukaansa luotettava tukiohjelma vapauttaa vielä toistaiseksi maksamatta olevan noin 7 miljardin euron erän Kreikan toisesta tukipaketista.
Tämä auttaa Kreikkaa markkinaehtoisen rahoituksen saamisessa, jolloin EKP:n huolet Kreikan rahoitusongelmista häipyvät. Tällöin EKP voi palauttaa normaalin rahoitustuen kreikkalaispankeille. Tällä haavaa kreikkalaispankit maksavat Kreikan keskuspankin riskillä olevasta hätärahoituksesta tuntuvasti korkeampaa korkoa kuin EKP:n tavanomaisesta rahoituksesta. ELA-hätärahoitus on 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpaa.
Kreikka ei ole onnistunut vakuuttamaan toistaiseksi euromaiden valtiovarainministereistä koottua euroryhmää tukiohjelmastaan, joka on nyt laadittu Ateenassa Brysselin sijaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Kansanedustajat keskustelivat hallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho käytti puheenvuoron, jota perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi.
Demarikansanedustaja Matias Mäkynen väittää Facebookissa pienituloisten määrän kasvun olevan hallituksen syytä, vaikka tuore tilastotieto osoittaa, että pienituloisuutta on lisännyt lähinnä maahanmuutto.
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Tampereen valtuusto pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla lähetti eilen 50 000 euroa Gazaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää päätöstä irvokkaana, kun Tampere on juuri irtisanonut yli sata kaupungin työntekijää.
Ruotsi on noussut yhdeksi Muslimiveljeskunnan vaikutusvallan keskeisistä maista Euroopassa poliittisten ja järjestöllisten kytkösten kautta. Islamismiin linkittyneet toimijat ovat juurtuneet myös julkisesti rahoitettuun kansalaisjärjestökenttään, jossa Pelastakaa Lapset on joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös luokitella useita Muslimiveljeskunnan haaroja terroristijärjestöiksi voi nyt pakottaa Ruotsin arvioimaan suhdettaan poliittiseen islamiin.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.
Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.
Lue lisää
Lue lisää
