
EKP:n sisällä kiehuu ja kuplii
Euroopan keskuspankki EKP:n rahapoliittiset päätökset ovat saaneet osakseen julkista kritiikkiä. Keskuspankin päätös upottaa talletuskorot yhä syvemmälle pakkaselle ja arvopaperien osto-ohjelman uusi kierros ei miellytä kaikkia.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on pyytänyt, ettei likapyykkiä pestäisi julkisesti – turhaan.
Uusin kohahdus ilmeni saksalaisen Sabine Lautenschlägerin eroilmoituksen myötä. Lautenschläger on 25-henkisen hallintoneuvoston ainoa naispuolinen jäsen. Hänen eronsa johtunee erimielisyyksistä EKP:n rahapolitiikassa.
Saksalaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä ennenkin. EKP:n pääekonomistina toiminut Jürgen Stark erosi Kreikan tukipakettien vuoksi. Axel Weber erosi Saksan keskuspankin johdosta rahapolitiikan linjausten vuoksi. Molemmat erosivat vuonna 2011 tehtävistään.
Julkista kritiikkiä
Saksalaiset ovat olleet napit vastakkain EKP:n päätösten kanssa. Saksalaisten mielestä EKP:n rahapolitiikka rankaisee tunnollisia säästäjiä ja levittää rahaa Välimeren maihin ja kannustaa velanottoa.
Viimeisimmän rahapoliittisten päätösten jälkeen saksalainen iltapäivälehti Bild kuvasi Mario Draghia “Kreivi Draghilaksi”. Draghilla oli vampyyrin hampaat ja viitta. Hänen kerrottiin “imevän saksalaisten pankkitilit tyhjiksi.”
Lehdistön ohella EKP:n päätökset ovat saaneet kritiikkiä Saksan lisäksi Itävallasta, Ranskasta ja Hollannista. Nämä maat tuottavat yli 50 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Kritiikin mukaan rahapoliittinen kevennys ei palvele tarkoitustaan, vaan pumppaa vaarallisia asunto-, osake- ja velkakirjakuplia.
Keskuspankin itsenäisyyttä hautaamassa
EKP:n itsenäisyys on vaarassa. Keskuspankin itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, ettei keskuspankin rahapolitiikka ole poliittisten päättäjien ohjauksessa.
Politiikot ovat tavanneet kunnioittaa keskuspankin itsenäisyyttä. Vastaavasti keskuspankki on varonut astumasta valtioiden talouspolitiikan tontille.
Nyt molemmat osapuolet jakavat surutta neuvojaan toinen toisilleen. EKP on viime aikoina hoputtanut euromaita talouspoliittiseen yhteistyöhön jäähtyvän talouden haittojen torjumiseksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksalaispankit muistuttavat poikkeuksellisen rahapolitiikan sivuvaikutuksista: Säästäjät ahdingossa, talousjärjestelmä vaarassa

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan

Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi

Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi

EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle

Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle

Keskuspankkien elvytys vääristää markkinoita

Reuters haastatteli ekonomisteja: EKP:n elvytys ei auta, mutta uusi johtaja Lagarde jatkaa Draghin perintöä

EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.