

PS ARKISTO
Elomaa: Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto
KOLUMNI Koronavirus koettelee huoltovarmuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Ruoan saannin turvaaminen on keskeinen palanen huoltovarmuutta ajatellen. Ruotsalaiset ovat jo ottaneet Suomeen päin yhteyttä, koska länsinaapurissamme on herännyt huoli ruoan riittävyydestä. Ruotsissa ruoan suhteen omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia kun taas meillä Suomessa vastaava luku on 80.
Tilanne on hyvä Ruotsiin ja moniin muihin maihin verrattuna, mutta kannatan vankkumattomasti kotimaisen ruoan tuotannon vahvistamista entisestään. Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisen tuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin. Myös eläinten hyvinvointi on huomioitu Suomessa paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.
Suomalaiset ruoan tuottajat ovat olleet jo pitkään tiukoilla hintakilpailussa, kun EU-alueelta maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman reippaan siivunsa pois hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tämä hintakilpailu on ajanut lukuiset suomalaiset tilat laittamaan lapun luukulle. On sanomattakin selvää, että jokainen lakkautettu tila heikentää osaltaan huoltovarmuutta.
EU-maiden tässä tilanteessa täysin perusteltu rajojen sulkeminen on aiheuttanut nyt myös uudenlaisia haasteita maataloudellemme. Työvoiman saanti on heikentynyt tämän myötä, koska esimerkiksi ukrainalaisia työntekijöitä ei täällä hetkeen nähdä. Tämä työvoimahaaste olisi tärkeää ratkaista kansallisin voimin. Työvoimapula ei saisi muodostua pullonkaulaksi maataloudessa, koska ruoan kysyntä ei katoa mihinkään.
Kotimaisen tuotannon tulevaisuus on pitkälti kuluttajien käsissä. Toivottavasti huoltovarmuutta koetteleva ja kauppojen hyllyjä tyhjentänyt kriisitilanne saisi kuluttajat puoltamaan ostopäätöksissään entistä useammin kotimaisia tuotteita. Politiikan saralla iso kysymys maataloutemme kannalta on EU:n Green Deal joka tähtää kestävämpään kehitykseen. Tähän asti kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat osin näyttäytyneet riskinä Suomen maataloussektorille.
Toivon, että nyt pinnalle noussut huoltovarmuus kysymys nousee tässä isossa uudistuksessa nykyistä paremmin esille ja maakohtaiset maataloustuotannon erityispiirteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Tämä olisi erityisen tärkeää Suomelle, jossa kasvukausikin on todella lyhyt Etelä-Euroopan maihin nähden. EU-tasollakin pitäisi valvoa, ettei jäsenmaiden ruoan kotimaisuusasteen annettaisi pudota liian alhaiseksi, koska se on iso riski kriisitilanteiden osuessa kohdalle.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronavirus ruuantuotanto kotimainen ruoka Ritva ”Kike” Elomaa Suomi Ruotsi Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Päättäjien pitäisi viestittää, että nyt huolehditaan ensi sijassa omien kansalaisten asioista – ”Vapaamatkustajia ei pidä hyväksyä”

Sheikki Laakso vaatii yrittäjien tukemista – varoittaa karuista seurauksista, ellei näin toimita

Juvonen: Koronavirusepidemia ja karanteenit muuttavat vanhustenhoidon arkea radikaalisti

Rekkakuski Miika: Jos kuljetuksen ja logistiikan työntekijät jäisivät kotiin, niin vessapaperin, tonnikalan ja käsidesin hamstraus loppuisi kaikilta heti

Rantanen: Eristäytymisellä ehkäistään koronaviruksen leviämistä – ”Jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa”

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Elomaa: Kuka pyörittää maatilaa isäntäväen sairastuessa?

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










