

PS ARKISTO
Elomaa: Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto
KOLUMNI Koronavirus koettelee huoltovarmuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Ruoan saannin turvaaminen on keskeinen palanen huoltovarmuutta ajatellen. Ruotsalaiset ovat jo ottaneet Suomeen päin yhteyttä, koska länsinaapurissamme on herännyt huoli ruoan riittävyydestä. Ruotsissa ruoan suhteen omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia kun taas meillä Suomessa vastaava luku on 80.
Tilanne on hyvä Ruotsiin ja moniin muihin maihin verrattuna, mutta kannatan vankkumattomasti kotimaisen ruoan tuotannon vahvistamista entisestään. Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisen tuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin. Myös eläinten hyvinvointi on huomioitu Suomessa paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.
Suomalaiset ruoan tuottajat ovat olleet jo pitkään tiukoilla hintakilpailussa, kun EU-alueelta maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman reippaan siivunsa pois hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tämä hintakilpailu on ajanut lukuiset suomalaiset tilat laittamaan lapun luukulle. On sanomattakin selvää, että jokainen lakkautettu tila heikentää osaltaan huoltovarmuutta.
EU-maiden tässä tilanteessa täysin perusteltu rajojen sulkeminen on aiheuttanut nyt myös uudenlaisia haasteita maataloudellemme. Työvoiman saanti on heikentynyt tämän myötä, koska esimerkiksi ukrainalaisia työntekijöitä ei täällä hetkeen nähdä. Tämä työvoimahaaste olisi tärkeää ratkaista kansallisin voimin. Työvoimapula ei saisi muodostua pullonkaulaksi maataloudessa, koska ruoan kysyntä ei katoa mihinkään.
Kotimaisen tuotannon tulevaisuus on pitkälti kuluttajien käsissä. Toivottavasti huoltovarmuutta koetteleva ja kauppojen hyllyjä tyhjentänyt kriisitilanne saisi kuluttajat puoltamaan ostopäätöksissään entistä useammin kotimaisia tuotteita. Politiikan saralla iso kysymys maataloutemme kannalta on EU:n Green Deal joka tähtää kestävämpään kehitykseen. Tähän asti kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat osin näyttäytyneet riskinä Suomen maataloussektorille.
Toivon, että nyt pinnalle noussut huoltovarmuus kysymys nousee tässä isossa uudistuksessa nykyistä paremmin esille ja maakohtaiset maataloustuotannon erityispiirteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Tämä olisi erityisen tärkeää Suomelle, jossa kasvukausikin on todella lyhyt Etelä-Euroopan maihin nähden. EU-tasollakin pitäisi valvoa, ettei jäsenmaiden ruoan kotimaisuusasteen annettaisi pudota liian alhaiseksi, koska se on iso riski kriisitilanteiden osuessa kohdalle.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronavirus ruuantuotanto kotimainen ruoka Ritva ”Kike” Elomaa Suomi Ruotsi Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Päättäjien pitäisi viestittää, että nyt huolehditaan ensi sijassa omien kansalaisten asioista – ”Vapaamatkustajia ei pidä hyväksyä”

Sheikki Laakso vaatii yrittäjien tukemista – varoittaa karuista seurauksista, ellei näin toimita

Juvonen: Koronavirusepidemia ja karanteenit muuttavat vanhustenhoidon arkea radikaalisti

Rekkakuski Miika: Jos kuljetuksen ja logistiikan työntekijät jäisivät kotiin, niin vessapaperin, tonnikalan ja käsidesin hamstraus loppuisi kaikilta heti

Rantanen: Eristäytymisellä ehkäistään koronaviruksen leviämistä – ”Jokaisella suomalaisella on rooli tässä taistelussa”

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Elomaa: Kuka pyörittää maatilaa isäntäväen sairastuessa?

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää