”En usko et leviämistä koko suomeen on enää mahdollista estää. Mieluummin lopetetaan humaanisti vanhukset.” Näin koronaviruksesta pohdiskelee Helsingin Sanomien Nyt-liitteen esimies Tuomas Peltomäki.

Laatumediana esiintyvän Hesarin esimiehelle ei ole aivan tyypillistä käytöstä ilkkua vanhusväestön lopettamisella. Ikääntyneet ovat hengenvaarallisen koronan riskiryhmässä.

Tuomas Peltomäki kuitenkin vitsailee vanhusväestön eutanasialla tuhansille seuraajilleen. Muun muassa Yle-pomo Kari Haakana peukuttaa tympeälle vitsille.

Kaikenikäiset voivat sairastua hengenvaaralliseen tautiin. Virus aiheuttaa vakavia oireita useimmiten vanhuksille ja muille riskiryhmiin kuuluville.

Koronavirus on tarttunut arviolta 90 000 ihmiseen ympäri maailman. Kuolleita on yli 3 000.

Nyt-liite ruokkii tahallaan vihapuhetta

Huomionarvoista episodissa on se, että HS tarttuu hanakasti vihaamiensa poliitikkojen ja ryhmien somemurjaisuihin sekä vitseihin ja näyttää ottavan ne täysin tosissaan. Nyt-liite kampittaa siekailematta poliittisia opponenttejaan – esimerkiksi kristillisiä ja perussuomalaisia – ja nostaa punavihreitä somesekoilijoita täysin häpeilemättömästi. Nyt-liite onkin profiloitunut täysin härskillä politiikan teolla. Journalismin kanssa puoluepoliittisella läystäkkeellä ei ole ollut mitään tekemistä enää vuosiin. Ei tosin emolehdelleäkään.

Siinä, missä emo-HS tunnetaan etäisenä ja huumorintajuttomana, Nyt-liitteelle on asemoitu narrin rooli. Yhdistelmä vaikuttaa ensivilkaisulta vähintäänkin kummalliselta, mutta on itse asiassa varsin looginen.

Kaksinaismoralistiseen toimintatapaan kuuluu se, että emo-HS on torjuvinaan vihapuhetta, jota Nyt-liite on auliisti itse ruokkimassa.

Nyt-liite toimiikin emolehden kulttuuripoliittisena hyökkäysvälineenä. Iva ja nauru ovat sen normaaleja työkaluja, samoin kuin nolaaminen ja maalittaminen. Viimeksi mainittu toimintatapa on saanut viime aikoina hyvinkin erikoisia muotoja. Kuten Suomen Uutiset aikaisemmin kirjoitti, Nyt-liite marssittaa eliitin inhokkeja vastaan mieleltään horjuneita nettivihaajia. Rajuimmat someöverit palkitaan ruhtinaallisella mediatilalla ja kritiikittömillä henkilökuvilla.

Perussuomalaiset naisvaikuttajat julkaisivat eduskuntavaalien alla pysähdyttävän kuvan, jossa protestoitiin Oulun rikostapauksen ympärillä vallitsevaa hiljaisuutta. Nytin käsissä hiljaisuutta kritisoiva kuva muutettiin tympeäksi vitsiksi. Nyt-liite teki pikkulapsen sarjaraiskauksesta vitsin. Suomen Uutiset kysyi tuolloin, voiko tämän alemmaksi enää vajota. Nolaaminen oli tarkoituksellista, mutta vaikutus oli päinvastainen kuin toivottiin. Jokaisesta teippisuu-kuvassa ollut naisvaikuttaja ylsi kansanedustajaksi.

Moni allekirjoittaa väitteen siitä, että suomalainen poliittinen keskustelu on kiristynyt viime vuosina huomattavasti. Media on keksinyt mieleisensä syyllisen – vihapuheen ja internetin. Hienosti kekstty. Olisikin ollut uutisarvoista, jos riutuva mediatoimiala olisi itse ymmärtänyt olevansa eräs kaikkein pahimmista riitapukareista.

Media on HS etunenässä luonut ilmapiiriä, jossa kukaan ei uskalla enää kertoa vitsejä tai harjoittaa satiiria. Hihamerkkisatiiri johtaa eroon, Mäenpään vieraslajikasku johtaa esitutkintaan. Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) pakotetaan pyytämään vanhoja vitsejään anteeksi, lasten inkkarihahmo Herra Heinämäki siivotaan ruudusta. Siinäpä sitten kerskutaan suomalaisella sananvapaudella.

Kommunistien rikoksista on luonnollisesti sallittua nauraa koko mediakentän leveydeltä, kuinkas muuten.

Vai oliko niin, että vitsailu oli edelleen sallittua, mutta toiset saavat vitsailla enemmän kuin toiset?

SUOMEN UUTISET