Oulussa ilmestyvän Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen otti pääkirjoituksessaan kantaa valeuutisiin. Karvonen piikitteli tavanomaiseen tapaansa perussuomalaisia, jotka epäilevät myös perinteistä mediaa valeuutisoinnista. Oululainen Pauli Uusikylä kyseenalaisti lukijapalautteessaan Karvosen näkemyksen.
Karvonen ei pääkirjoituksessaan ihmettele, miten on mahdollista, että lähes joka toinen uskoo perinteisen median tuottavan ainakin jonkin verran valheellisia uutisia.
– Luku on aika paljon suurempi kuin perussuomalaisten kannatuslukemat. Olisiko tässä perinteisellä medialla itsekritiikin paikka? Mistä nousee näinkin suuren joukon epäily perinteistä mediaa kohtaan, Uusikylä kysyy.
Karvonen kirjoittaa, että mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei vastaa heidän maailmankuvaansa.
Uusikylä kysyy, voisiko olla mahdollista, että myös toimittajat tuovat vahvasti esiin omaa maailmankuvaansa.
– Käyttävät niitä asiantuntijoita, jotka vastaavat heidän poliittisia näkemyksiään? Tuovat yksipuolisesti esiin vain yhden puolen asiasta? Liian usein toimittajat myös antavat oman mielipiteensä näkyä uutisoinnissa, jonka olettaisi olevan puolueetonta.
Uusikylän mukaan toimittajat jatkuvasti asettuvat laajalla rintamalla arvoliberaaliin leiriin halveksien arvokonservatiivisia näkemyksiä.
– Maailmankuvien ristiriita on selvä. Vaikutelma arvoiltaan punavihreästä mediasta ei ole hatusta vedetty.
Uusikylä kirjoittaa, ettei ole nähnyt yhtäkään juttua, jossa toimittajat olisivat harjoittaneet itsekritiikkiä toiminnastaan. Uusikylä epäilee, että yksi syy valemedian suosioon on se, että perinteinen media on luopunut puolueettomuudestaan.
– Journalistien ohjeissa sanotaan, että ”journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”. Olisiko liikaa vaadittu, että tähän sisällytettäisiin myös monipuolisuus ja puolueettomuus?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
