MATTI MATIKAINEN
Energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja Suomen pitkän aikavälin energiaratkaisuista keskusteltiin keskiviikkona SuomiAreenan politiikkapaneelissa. Energiaomavarainen valtio tuottaa itse vähintään saman verran energiaa kuin se kuluttaa.
Paneeliin osallistuvat Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, Suomen Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli, perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru sekä SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Pinja Perholehto pitivät kaikki energiaomavaraisuutta tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena.
Kalli tuo esille onnistumisia energiaomavaraisuuden kehittymisessä.
– Sähkön osalta olemme vuositasolla lähes netto-omavaraisia. Olemme kuitenkin riippuvaisia fossiilisesta polttoaineesta, johon on saatava hallittu muutos.
Perholehto puolestaan korosti, ettei kyse ole vain Suomen haasteesta, vaan koko Euroopan kyvystä tehdä omia päätöksiään.
– Jos tarkastellaan, mitkä valtiot omistavat maailmassa yli 90 prosenttiyksikköä kaikesta raakaöljystä, niin näistä kahdestatoista valtiosta ainoastaan kaksi on demokratioita. Mikäli haluamme itse olla tekemässä päätöksiä, kannattaa huolehtia siitä, että olemme riippumattomia.
Kopra nosti keskustelussa esiin vähän ”shokeeraavasti” sähkön edullisuuden Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa sähkö on Euroopan mittakaavassa erittäin halpaa.
– Meillä saa pörssisähköä parhaimmillaan alle sentillä kilowattia kohden. Saksassa se ei onnistuisi millään tavalla.
– Öljyn hinta on se, mistä olemme riippuvaisia ja sitä emme voi itse kontrolloida. Mutta sähkön hintatasoon voimme vaikuttaa tekemällä oikeita ratkaisuja.
Paneelissa pohdittiin myös, onko aidosti mahdollista, että Suomi tuottaisi itse tarvitsemansa polttoaineet liikenteelle, teollisuudelle ja koko maalle.
Perholehdon mukaan tavoite on mahdollinen, mutta se vaatii poliittisia päätöksiä ja johdonmukaisuutta. Myös muut panelistit pitivät asiaa mahdollisena, mutta vuotta ei uskallettu ennakoida.
– Jollain aikavälillä sen on oltava mahdollista, mutta asia toki vaatii konkreettisia politiikkatoimia, kiteytti Perholehto.
Huru toi esiin, että mahdollisuuksia on erityisesti bioenergiassa ja kotimaisissa ratkaisuissa.
– Suomi on metsäinen maa ja meillä on paljon bioenergiaa. Kun tuotannot kehittyvät, pystymme saamaan hintoja alaspäin. Tavoitteena on pystyä korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita.
Lisäksi Huru toi esiin bioperäisen hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet sekä metsien merkityksen.
– Pelkästään Metsähallituksen talousmetsien puunkasvu on 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävä hakkuumäärää on 9 miljoonaa kuutiota, ja nyt hakataan vain reilu 6 miljoonaa m3 vuosittain.
– Suomen metsänhakkuita rajoittamalla ei ratkota sitä, pysähtyykö Golf-virta vai ei, kiteyttää Huru.
Konkreettisina keinoina Huru nosti esiin turpeen ja uusiutuvan energian määrittelyn sekä liikenteen sähköistymiseen liittyvät kysymykset.
– Liikenteen sähköistämiseen liittyy paljon pohdittavia asioita, joista esimerkkinä mainittakoon kriittisten mineraalien riittävyys. Kiina hallitsee sitä markkinaa.
Keskustelun sävy oli tulevaisuuteen katsova, vaikka ratkaisuilla nähtiin olevan väistämättä hintansa. Vihreän siirtymän kustannuksista Huru katsoi, että vastuu kuuluu yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.
Eeva Kalli tiivisti tilanteen:
– Hintalappu tulee kaikille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus vahvistaa talouden kasvua määräaikaisella kotitalousvähennyksen korotuksella ja helpottaa maatalouden kustannuspaineita energiaveron lisäpalautuksella. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää toimia tarkasti kohdennettuina ja nykyiseen taloustilanteeseen sopivina.
Perussuomalaiset näkee, että kotimaisen energiaomavaraisuuden tärkeä yksittäinen varmistaja on se, että Suomi pitää turvetuotannon kannattavana ja toimivana.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen ei vastusta tuulivoimaa, kunhan päättäjät pitävät mielessään, että Euroopassa ei siirrytä geopoliittisesta energiariippuvuudesta sääriippuvuuteen. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan vakaata, säistä riippumatonta säätövoimaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää esittää toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen energiakäytön poistamiseksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä. Mäenpään mielestä hallitusohjelman noudattaminen vaatii toimia energiaturpeen käytön edistämiseksi.
Vaikea tilanne Hormuzinsalmella on saanut monet suomalaiset mietteliäiksi eduskuntaa myöten. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen kotimaisen energian saatavuudesta kriisiytyvän maailman keskellä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom arvostelee kovin sanoin opposition politiikkaa. Kyytiä saa erityisesti keskustan ja demarien linja, joka perustuu imagotoimille, mutta josta lopulta kärsii etenkin suomalainen duunari, autoilija ja teollisuuden työntekijä.
Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään keskustelunaloite turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.
Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Britannian laajaa tyttöjen järjestelmällistä hyväksikäyttöskandaalia. Purran mukaan viranomaisten pitkään jatkunut hiljaisuus johtui tekijöiden maahanmuuttajataustasta - ja samanlainen pelko leimaa myös suomalaista keskustelua.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen virallisista tapahtumakalentereista löytyy edelleen tiedote tilaisuudesta, jonka kuvauksessa luvataan BDSM-leikkejä, sadomasokistista toimintaa, alastomuutta, seksiä – ja "verileikkejä" erillisessä huoneessa.
Helsingin SDP nimesi ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja kertoo valinnoistaan arabiaksi sosiaalisessa mediassa. Täysin uudesta peliliikkeestä ei ole kyse, sillä demarit kosiskelivat arabiankielisiä äänestäjiä jo kunta- ja aluevaaleissa 2025.
Perustuslakivaliokunta on antanut poikkeuksellisen tiukan lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta. Valiokunnan mukaan valtuutettu on asettunut käytännössä eduskunnan valvojaksi ja kyseenalaistanut perustuslakivaliokunnan itsensä tekemiä perustuslaillisia ratkaisuja. Perussuomalaiset kansanedustajat vaativat valtuutetun pitäytymistä toimivaltansa rajoissa.
Lähes kolmen vuoden oikeustaistelu rauhalliselle pientaloalueelle luvatta ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta päättyi 18.6.2026 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. KHO hylkäsi valituksen ja Espoon päätös lopettaa toiminta uhkasakon uhalla jäi lopullisesti voimaan.
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan
ÅHelsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
