Seppänen: Miljardin euron paketti syntyvyyden nostamiseksi

Syntyvyys on kansakunnan kohtalo – tähän tiivistivät yhteisen lähtökohtansa SuomiAreenan keskustelussa perussuomalaisten Sara Seppänen, RKP:n Henrik Wickström ja keskustan Eeva Kalli.

Seppänen korosti, ettei vastuu alhaisesta syntyvyydestä kuulu yksittäiselle hallitukselle, mutta tämä ei oikeuta passiivisuutta.

– Nopeita lääkkeitä ei ole olemassa, mutta se ei tarkoita, etteikö meidän pitäisi ryhtyä toimeen. Ratkaisuksi tarjottua maahanmuuttoa ei voi pitää automaationa, Seppänen sanoi.

Miljardin paketti ja vauvarahasto

Seppänen ehdotti miljardin euron pakettia perheellistymisen kannustamiseksi ja vaati työssäkäyvien perheiden verotuksen tarkistamista kannustavammaksi.

– En ymmärrä sitä näkökulmaa, etteivätkö taloudelliset tekijät vaikuttaisi perheellistymiseen. Kaikki keinot tarvitaan käyttöön, hän sanoi.

Wickström ja Kalli kannattivat myös taloudellisia kannustimia. Wickström piti Väestöliiton vauvarahastoidean toimivana: jokaiselle Suomeen syntyvälle lapselle luotaisiin sijoitustili, joka viestisi, että lapsella on täällä tulevaisuus.

Kalli totesi taloudellisen tilanteen olevan monelle kynnys lasten hankintaan.

– Ensimmäistä kertaa meillä on sukupolvi, joka ei näe automaattisesti tulevaisuutensa olevan parempi kuin vanhempiensa, Kalli sanoi.

Wickström nosti esiin synnytysosastoverkoston harvenemisen huolestuttavana kehityksenä, joka ei luo kannustavaa ilmapiiriä perheellistymiselle.

Lisääntymisterveys kouluihin

Seppänen vaati kouluihin muutosta: lisääntymisterveyteen liittyvät biologiset faktat on tuotava opetukseen ehkäisyn rinnalle.

Tällä hetkellä koulussa puhutaan enemmän ehkäisystä kuin sellaisista lisääntymisterveyden biologisista tosiasioista kuten ikääntymisen kielteisestä vaikutuksesta lasten saamiseen.

– Nyt keskitytään lähinnä ehkäisypuoleen. Ei puhuta, mitkä ovat biologiset faktat. Meillä on ehkäisyneuvola, ei lisääntymisterveysneuvolaa, Seppänen sanoi.

Hän kritisoi myös tapaa, jolla yhteiskunnallinen keskustelu kuvaa lapsiperhe-elämän ensisijaisesti raskaana.

Politiikalla täytyy Seppäsen mukaan palauttaa nuorille usko tulevaisuuteen ja uskallus perheellistyä. Kaikki keinot tarvitaan käyttöön.

– Lapset ovat maailman ihanin asia ja voimavara elämässä. Suomessa vellotaan ikävässä puheessa siitä, kuinka lapsiperheen elämä on rankkaa. Tähän täytyy saada muutos.

Hallitus korjannut koulutuksen ongelmia

Tilaisuudessa keskusteltiin myös suomalaisen koulutuksen laadun romahduksesta. Syöksykierteelle on monia syitä, mutta hallitus on tehnyt paljon ongelmien korjaamiseksi.

Koulutuksessa Seppänen puolusti hallituksen linjaa: on satsattu 200 miljoonaa peruskouluun, lisätty opetukseen matematiikkaa ja äidinkieltä ja luotu kännykkälainsäädäntö. Hän vaati armovitosten poistamista ja totesi, ettei inkluusioajattelu – kaikkien oppilaiden sijoittaminen samaan luokkaan – toimi. Eritysluokat on otettava uudestaan käyttöön.

Erityisesti kännykkälainsäädäntö on merkittävä ja koulumaailmassa arvostettu uudistus. Sekä Seppäsen että RKP:n Wickströmin mielestä koulutuksen ongelmat juontavat osittain liian nopeaan digitalisaatioon.

– Haluttiin olla kehityksessä mukana, mutta siinä eivät lapset ja nuoret pysyneet mukana, Wickström arvioi.

Seppäsen resepti on yksinkertainen:

– Paluu kynään ja paperiin!