Syntyvyys on kansakunnan kohtalo – tähän tiivistivät yhteisen lähtökohtansa SuomiAreenan keskustelussa perussuomalaisten Sara Seppänen, RKP:n Henrik Wickström ja keskustan Eeva Kalli.
Seppänen korosti, ettei vastuu alhaisesta syntyvyydestä kuulu yksittäiselle hallitukselle, mutta tämä ei oikeuta passiivisuutta.
– Nopeita lääkkeitä ei ole olemassa, mutta se ei tarkoita, etteikö meidän pitäisi ryhtyä toimeen. Ratkaisuksi tarjottua maahanmuuttoa ei voi pitää automaationa, Seppänen sanoi.
Miljardin paketti ja vauvarahasto
Seppänen ehdotti miljardin euron pakettia perheellistymisen kannustamiseksi ja vaati työssäkäyvien perheiden verotuksen tarkistamista kannustavammaksi.
– En ymmärrä sitä näkökulmaa, etteivätkö taloudelliset tekijät vaikuttaisi perheellistymiseen. Kaikki keinot tarvitaan käyttöön, hän sanoi.
Wickström ja Kalli kannattivat myös taloudellisia kannustimia. Wickström piti Väestöliiton vauvarahastoidean toimivana: jokaiselle Suomeen syntyvälle lapselle luotaisiin sijoitustili, joka viestisi, että lapsella on täällä tulevaisuus.
Kalli totesi taloudellisen tilanteen olevan monelle kynnys lasten hankintaan.
– Ensimmäistä kertaa meillä on sukupolvi, joka ei näe automaattisesti tulevaisuutensa olevan parempi kuin vanhempiensa, Kalli sanoi.
Wickström nosti esiin synnytysosastoverkoston harvenemisen huolestuttavana kehityksenä, joka ei luo kannustavaa ilmapiiriä perheellistymiselle.
Lisääntymisterveys kouluihin
Seppänen vaati kouluihin muutosta: lisääntymisterveyteen liittyvät biologiset faktat on tuotava opetukseen ehkäisyn rinnalle.
– Nyt keskitytään lähinnä ehkäisypuoleen. Ei puhuta, mitkä ovat biologiset faktat. Meillä on ehkäisyneuvola, ei lisääntymisterveysneuvolaa, Seppänen sanoi.
Hän kritisoi myös tapaa, jolla yhteiskunnallinen keskustelu kuvaa lapsiperhe-elämän ensisijaisesti raskaana.
– Lapset ovat maailman ihanin asia ja voimavara elämässä. Suomessa vellotaan ikävässä puheessa siitä, kuinka lapsiperheen elämä on rankkaa. Tähän täytyy saada muutos.
Koulutuksessa Seppänen puolusti hallituksen linjaa: on satsattu 200 miljoonaa peruskouluun, lisätty opetukseen matematiikkaa ja äidinkieltä ja luotu kännykkälainsäädäntö. Hän vaati armovitosten poistamista ja totesi, ettei inkluusioajattelu – kaikkien oppilaiden sijoittaminen samaan luokkaan – toimi. Eritysluokat on otettava uudestaan käyttöön.