

LEHTIKUVA
EU aikoo vihdoin hillitä laitonta maahantuloa – rahaa ulkorajoille ja aitaa pystyyn siirtolaisvyöryn taas yltyessä
EU:ssa naureskeltiin vielä jokin aika sitten valtioiden rajojen aitaamiselle ”trumppilaisena” ratkaisuna. Ääni Brysselin kellossa on muuttunut. Perjantaina päättyneen huipputapaamisen seurauksena unionin johtajat ovat kanavoimassa miljardeja EU:n ulkorajojen tekniseen valvontaan ja henkilöstökuluihin. Näin rajamaille jää rahaa pystyttää itse omat muurinsa.
Vailla laillisia matkustusasiakirjoja Euroopan unionin alueelle pyrkivien määrä alkaa lähestyä kriisivuoden 2015 lukuja: vuonna 2022 unionin alueella jätettiin 924 000 turvapaikka-anomusta ja 2015 kaikkiaan 1,3 miljoonaa.
Vastaanottojärjestelmät ovat moni paikoin Eurooppaa tukossa. Hollannissa sekä Belgiassa tilanne on jo kriisiytynyt eikä paikkoja uusille tulijoille enää ole. Brysselissä sadat laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat yöpyvät paljaan taivaan alla tai pitkissä riveissä metron käytävillä.
Komission ehdotus turvapaikanhakijoiden levittämiseksi koko EU:n alueelle on ollut jäissä vuodesta 2020. Läheskään kaikki valtiot unionin 27 jäsenmaasta eivät halua vastaanottaa kiintiöpakolaisia, eikä muutosta asenteisiin ole näkyvissä.
Vähän villojakin porun päätteeksi
Aikaisin perjantaiaamuna EU:n huipputapaamisessa vallitsi Politicon mukaan melkoinen basaari, kun ehdotuksessa toisensa jälkeen esitettiin keinoja laillisten kanavien ulkopuolelta unioniin pyrkivien kasvavien kansanjoukkojen pysäyttämiseksi.
Joissain esityksissä ehdotettiin Brysselin pääkonttoria rajoille pystytettävien esteiden maksajaksi. Toisaalla vaadittiin pontevia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten nopeuttamiseksi.
Lisää rahaa rajoille
Kokouksen loppukaneetiksi jäi, että komissio jakaa merkittävästi rahaa unionin ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi. Keskusteluissa esiin tullut lisäpanostus olisi luokkaa kaksi miljardia euroa. Kyseeseen tulevat kameravalvonnan ja erilaisen elektroniikan lisääminen, vartiotornit ja ajoneuvojen hankinta rajavalvojille.
Näin toimien aitojen, esteiden ja muurien rakentaminen jää itse kunkin jäsenvaltion kontolle, eikä asiaa mainita kokouksen päätösasiakirjassa.
Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmaisi tilanteen niin, että EU ”de facto” maksaa rajojen aitaamisen, vaikka muuta väittääkin. Nehammerin mielestä erityisesti Turkin ja Bulgarian raja on aidattava koko pituudeltaan läpitunkemattomalla esteellä.
Aitaa jo 2000 kilometriä
Muurien rakentamien EU:n ympärille, joka itse asiassa on perustettu vapaan liikkuvuuden periaatteelle, herättää tietysti myös kritiikkiä. Kaikki eivät halua ”uutta rautaesirippua” Euroopan rajoille.
Ruotsalainen EU-edustaja, lähtöjään irakilainen ja salakuljettajien myötä Eurooppaan päätynyt Abir Al-Sahlani kuvailee Svenska Dagbladeille, että piikkilanka-aitojen rakentaminen ympäri Eurooppaa on esimerkki ”kauheasta ihmiskäsityksestä”.
Tosiasiassa esteiden pituus EU:n ulkorajoilla kasvoi 315 kilometristä vuonna 2014 peräti 2 048 kilometriin vuonna 2022. EU partioi myös merirajoilla. Erilaisin teknisin välinein laittomat maahan pyrkijät voidaan yrittää tavoittaa, ennen kuin he edes ehtivät EU:n ulkorajalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliinin muuri Abir Al-Sahlani muuri piikkilanka-aita henkilöstökulut tekninen valvonta rajojen vartiointi EU-huipputapaaminen raja-aita Karl Nehammer EU:n ulkorajat laittomat siirtolaiset matkustusasiakirjat palautukset laittomat maahantulijat pakkopalautukset Bulgaria Bryssel Turvapaikanhakijat Turkki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex: Laiton maahantulo lähes tuplaantunut EU:n ulkorajoilla alkuvuonna

Kreikka kiistää laittomasti maahan pyrkijöiden pakkopalautukset: ”Suojelemme vastakin Euroopan ulkorajoja”

Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: ”Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.