EU:ssa naureskeltiin vielä jokin aika sitten valtioiden rajojen aitaamiselle ”trumppilaisena” ratkaisuna. Ääni Brysselin kellossa on muuttunut. Perjantaina päättyneen huipputapaamisen seurauksena unionin johtajat ovat kanavoimassa miljardeja EU:n ulkorajojen tekniseen valvontaan ja henkilöstökuluihin. Näin rajamaille jää rahaa pystyttää itse omat muurinsa.

Vailla laillisia matkustusasiakirjoja Euroopan unionin alueelle pyrkivien määrä alkaa lähestyä kriisivuoden 2015 lukuja: vuonna 2022 unionin alueella jätettiin 924 000 turvapaikka-anomusta ja 2015 kaikkiaan 1,3 miljoonaa.

Vastaanottojärjestelmät ovat moni paikoin Eurooppaa tukossa. Hollannissa sekä Belgiassa tilanne on jo kriisiytynyt eikä paikkoja uusille tulijoille enää ole. Brysselissä sadat laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat yöpyvät paljaan taivaan alla tai pitkissä riveissä metron käytävillä.

Komission ehdotus turvapaikanhakijoiden levittämiseksi koko EU:n alueelle on ollut jäissä vuodesta 2020. Läheskään kaikki valtiot unionin 27 jäsenmaasta eivät halua vastaanottaa kiintiöpakolaisia, eikä muutosta asenteisiin ole näkyvissä.

Vähän villojakin porun päätteeksi

Aikaisin perjantaiaamuna EU:n huipputapaamisessa vallitsi Politicon mukaan melkoinen basaari, kun ehdotuksessa toisensa jälkeen esitettiin keinoja laillisten kanavien ulkopuolelta unioniin pyrkivien kasvavien kansanjoukkojen pysäyttämiseksi.

Joissain esityksissä ehdotettiin Brysselin pääkonttoria rajoille pystytettävien esteiden maksajaksi. Toisaalla vaadittiin pontevia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten nopeuttamiseksi.

Lisää rahaa rajoille

Kokouksen loppukaneetiksi jäi, että komissio jakaa merkittävästi rahaa unionin ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi. Keskusteluissa esiin tullut lisäpanostus olisi luokkaa kaksi miljardia euroa. Kyseeseen tulevat kameravalvonnan ja erilaisen elektroniikan lisääminen, vartiotornit ja ajoneuvojen hankinta rajavalvojille.

Näin toimien aitojen, esteiden ja muurien rakentaminen jää itse kunkin jäsenvaltion kontolle, eikä asiaa mainita kokouksen päätösasiakirjassa.

Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmaisi tilanteen niin, että EU ”de facto” maksaa rajojen aitaamisen, vaikka muuta väittääkin. Nehammerin mielestä erityisesti Turkin ja Bulgarian raja on aidattava koko pituudeltaan läpitunkemattomalla esteellä.

Aitaa jo 2000 kilometriä

Muurien rakentamien EU:n ympärille, joka itse asiassa on perustettu vapaan liikkuvuuden periaatteelle, herättää tietysti myös kritiikkiä. Kaikki eivät halua ”uutta rautaesirippua” Euroopan rajoille.

Ruotsalainen EU-edustaja, lähtöjään irakilainen ja salakuljettajien myötä Eurooppaan päätynyt Abir Al-Sahlani kuvailee Svenska Dagbladeille, että piikkilanka-aitojen rakentaminen ympäri Eurooppaa on esimerkki ”kauheasta ihmiskäsityksestä”.

Tosiasiassa esteiden pituus EU:n ulkorajoilla kasvoi 315 kilometristä vuonna 2014 peräti 2 048 kilometriin vuonna 2022. EU partioi myös merirajoilla. Erilaisin teknisin välinein laittomat maahan pyrkijät voidaan yrittää tavoittaa, ennen kuin he edes ehtivät EU:n ulkorajalle.

SUOMEN UUTISET