Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset esittää 690 miljoonan jättileikkausta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja kotouttamiseen – lakkauttaisi pakolaiskiintiön

Perussuomalaisilta 9 miljardin sopeutusleikkuri – toissijaiset menot kuriin, talous tasapainoon suomalaisille

Perussuomalaiset esittää 1 300 miljoonan euron säästöjä valtionhallintoon

PS hakee menosäästöjä turhakkeista – lakkautuslistalla Sitra ja Opetushallitus, myös kehitysapu loppuisi kokonaan

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

muuri

Ruotsidemokraatit kantaa ylpeästi kansallisvaltion lippua ja haluaa sen näkyvän myös EU:n vallan kammareissa. Päätökset on tehtävä siellä, missä niiden kohteetkin sijaitsevat. Valta kuuluu kansalle ja unionin isot päätökset pitää mittauttaa kansanäänestyksissä.

Ruotsidemokraatit ovat perinteisesti suhtautuneet kriittisesti Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen keskusjohtoiseen vallankäyttöön. Oman maan kansalaisia koskevia päätöksiä tehdään unionissa ja siksi siellä kuitenkin on paree olla mukana.
Ainakin niin kauan, kun siitä on hyötyä omille kansalaisille ja se on poliittisesti mahdollista. EU:n <a href="https://sd.se/wp-content/uploads/2024/05/valmanifest2024.pdf">vaikutusvalta</a> ei saa kasvaa kansallisvaltioiden kustannuksella. On hyvä pitää mielessä, että pöydästä voi nousta, jos tarjoilu ei maistu.
&#8211; Jos yhteistyö EU:ssa menee niin pitkälle, että ehdot käyvät meille mahdottomiksi. Perussopimuksen muutokset vaikka, jotka johtavat kohtuuttomaan vallansiirtoon; verotusoikeus esimerkiksi on sellainen punainen viiva, <a href="https://www.dn.se/sverige/jimmie-akesson-vill-ha-folkomrostningar-om-klimatpolitiken-skulle-starka-var-forhandlingsposition/">määrittelee</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson keskusvallan rajoja Dagens Nyheterin haastattelussa
Metsään meni
Ylikansallinen päätöksenteko on se, jota ruotsidemokraatit vastustavat. Kyse ei ole siitä, etteikö yhteisistä asioista voisi neuvotella. Kyse on EU-tason lainsäädännöstä, joka Åkessonin mielestä on ”pohjimmiltaan erittäin ongelmallista”.
Esimerkkinä EU:n känsäkourien näpelöinnistä Åkesson ottaa unionin metsäasetuksen, joka mitä suuremmassa määrin tunkeutuu kansallisvaltion perinteiselle itsemääräämisalueelle. Ruotsilla on itsellään paras tieto siitä, miten metsiä hoidetaan kestävästi.
&#8211; Mielestäni on piinallista, että Brysselin byrokraatit tulevat kertomaan meille, miten meidän tulisi käyttää omia metsiämme.
Kansanäänestykset käyttöön
Ilmastonmuutokseen liittyvä EU-lainsäädäntö hiertää erityisesti Åkessonin mieltä. Ruotsi on saanut liian paljon kantaakseen ja maan neuvottelijat ovat hoitaneet hommansa huonosti.
Jotta näin ei tapahtuisi uudelleen Åkesson haluaa, että Ruotsi järjestää kansanäänestyksen EU:n ilmastopolitiikasta, sillä kansanäänestykset vahvistaisivat maan neuvotteluasemaa Brysselissä.
&#8211; Se voisi koskea ilmastotavoitteita tai koko suurta Fit for 55 -ilmastopakettia.
&#8211; Kansanäänestykset olisivat paikallaan kaikesta, jossa on kyse EU:n budjetin kasvattamisesta tai vallan siirtämisestä jäsenmailta unionille.
&#8221;Eurooppa on täynnä&#8221;
EU:n maahanmuuttopaktin ja taakanjaon hyväksyminen on aiheuttanut sitä suurempaa tyytyväistä hyrinää mitä vasemmalle ja vihreämmälle laidalle puoluekentässä mennään.
Ruotsidemokraatit ovat toista mieltä, sillä Eurooppa on jo ”täynnä” ja turvapaikkaprosessi on siirrettävä maanosan ulkopuolelle.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että muiden maiden poliitikot saavat päättää siitä, kuka saa luvan asettua Ruotsiin ja millä ehdoilla.
Nyt on vain saatava nukkuvat äänestäjät<a href="https://www.svd.se/a/OoQ9Pl/akesson-hoppas-fa-upp-sd-valjarna-ur-soffan"> liikkeelle</a> puolustamaan omia etujaan.
Muurit Euroopan rajoille
&#8211; Ratkaisun pitäisi olla se, että pääsemme yksimielisyyteen rajojen varmistamisesta eli siitä, ettei tänne pääse kukaan, jonka ei kuulu olla täällä.
Vaalilauseenaan ruotsidemokraateilla on napakasti ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”. Åkessonilla on konkreettinen näkemys asiasta:
&#8211; Pitäisi aloittaa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. Baltiaan ja Puolaan pitäisi sinnekin saada muuri. Venäjä on tehnyt tuolla hybriditoimiaan lähettämällä pakolaisia lisäämään painetta rajoille. Myös Kreikan ja Turkin väliselle rajalle pitäisi rakentaa esteitä.

Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle

EU:ssa naureskeltiin vielä jokin aika sitten valtioiden rajojen aitaamiselle ”trumppilaisena” ratkaisuna. Ääni Brysselin kellossa on muuttunut. Perjantaina päättyneen huipputapaamisen seurauksena unionin johtajat ovat kanavoimassa miljardeja EU:n ulkorajojen tekniseen valvontaan ja henkilöstökuluihin. Näin rajamaille jää rahaa pystyttää itse omat muurinsa.

Vailla laillisia matkustusasiakirjoja Euroopan unionin alueelle pyrkivien määrä alkaa lähestyä kriisivuoden 2015 lukuja: vuonna 2022 unionin alueella<a href="https://ecre.org/eu-concerned-about-increase-in-people-seeking-protection/"> jätettiin</a> 924 000 turvapaikka-anomusta ja 2015 kaikkiaan 1,3 miljoonaa.
Vastaanottojärjestelmät ovat moni paikoin Eurooppaa tukossa. Hollannissa sekä Belgiassa tilanne on jo kriisiytynyt eikä paikkoja uusille tulijoille enää ole. Brysselissä sadat laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat yöpyvät paljaan taivaan alla tai pitkissä riveissä metron käytävillä.
Komission ehdotus turvapaikanhakijoiden levittämiseksi koko EU:n alueelle on ollut jäissä vuodesta 2020. Läheskään kaikki valtiot unionin 27 jäsenmaasta eivät halua vastaanottaa kiintiöpakolaisia, eikä muutosta asenteisiin ole näkyvissä.
Vähän villojakin porun päätteeksi
Aikaisin perjantaiaamuna EU:n huipputapaamisessa vallitsi Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/euco-eu-crosses-into-the-border-fence-game-migration/">mukaan</a> melkoinen basaari, kun ehdotuksessa toisensa jälkeen esitettiin keinoja laillisten kanavien ulkopuolelta unioniin pyrkivien kasvavien kansanjoukkojen pysäyttämiseksi.
Joissain <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/ausland/rumaenien-und-bulgarien-eu-verstaerkt-grenzschutz-18667717.html">esityksissä</a> ehdotettiin Brysselin pääkonttoria rajoille pystytettävien esteiden maksajaksi. Toisaalla vaadittiin pontevia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten nopeuttamiseksi.
Lisää rahaa rajoille
Kokouksen loppukaneetiksi jäi, että komissio jakaa merkittävästi rahaa unionin ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi. Keskusteluissa esiin tullut lisäpanostus olisi luokkaa kaksi miljardia euroa. Kyseeseen tulevat kameravalvonnan ja erilaisen elektroniikan lisääminen, vartiotornit ja ajoneuvojen hankinta rajavalvojille.
Näin toimien aitojen, esteiden ja muurien rakentaminen jää itse kunkin jäsenvaltion kontolle, eikä asiaa mainita kokouksen päätösasiakirjassa.
Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmaisi tilanteen niin, että EU ”de facto” maksaa rajojen aitaamisen, vaikka muuta väittääkin. Nehammerin <a href="https://www.euractiv.com/section/justice-home-affairs/news/bulgaria-accused-of-brutal-border-pushbacks/">mielestä</a> erityisesti Turkin ja Bulgarian raja on aidattava koko pituudeltaan läpitunkemattomalla esteellä.
Aitaa jo 2000 kilometriä
Muurien rakentamien EU:n ympärille, joka itse asiassa on perustettu vapaan liikkuvuuden periaatteelle, herättää tietysti myös kritiikkiä. Kaikki eivät halua ”uutta rautaesirippua” Euroopan rajoille.
Ruotsalainen EU-edustaja, lähtöjään irakilainen ja salakuljettajien myötä Eurooppaan päätynyt Abir Al-Sahlani <a href="https://www.svd.se/a/nQmyWd/eu-bygger-nya-murar-i-stallet-for-att-riva-dem">kuvailee</a> Svenska Dagbladeille, että piikkilanka-aitojen rakentaminen ympäri Eurooppaa on esimerkki ”kauheasta ihmiskäsityksestä”.
Tosiasiassa esteiden pituus EU:n ulkorajoilla kasvoi 315 kilometristä vuonna 2014 peräti 2 048 kilometriin vuonna 2022. EU partioi myös merirajoilla. Erilaisin teknisin välinein laittomat maahan pyrkijät voidaan yrittää tavoittaa, ennen kuin he edes ehtivät EU:n ulkorajalle.

EU aikoo vihdoin hillitä laitonta maahantuloa – rahaa ulkorajoille ja aitaa pystyyn siirtolaisvyöryn taas yltyessä

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>