Sisäministeriö: Maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskesto pidemmiksi

Strandman vaatii toimenpiteitä Itä-Suomen teleyhteyksien toimivuuden parantamiseksi: “Ilman toimivaa infraa ei toimi juuri mikään muukaan”

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

muuri

Ruotsidemokraatit kantaa ylpeästi kansallisvaltion lippua ja haluaa sen näkyvän myös EU:n vallan kammareissa. Päätökset on tehtävä siellä, missä niiden kohteetkin sijaitsevat. Valta kuuluu kansalle ja unionin isot päätökset pitää mittauttaa kansanäänestyksissä.

Ruotsidemokraatit ovat perinteisesti suhtautuneet kriittisesti Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen keskusjohtoiseen vallankäyttöön. Oman maan kansalaisia koskevia päätöksiä tehdään unionissa ja siksi siellä kuitenkin on paree olla mukana.
Ainakin niin kauan, kun siitä on hyötyä omille kansalaisille ja se on poliittisesti mahdollista. EU:n <a href="https://sd.se/wp-content/uploads/2024/05/valmanifest2024.pdf">vaikutusvalta</a> ei saa kasvaa kansallisvaltioiden kustannuksella. On hyvä pitää mielessä, että pöydästä voi nousta, jos tarjoilu ei maistu.
&#8211; Jos yhteistyö EU:ssa menee niin pitkälle, että ehdot käyvät meille mahdottomiksi. Perussopimuksen muutokset vaikka, jotka johtavat kohtuuttomaan vallansiirtoon; verotusoikeus esimerkiksi on sellainen punainen viiva, <a href="https://www.dn.se/sverige/jimmie-akesson-vill-ha-folkomrostningar-om-klimatpolitiken-skulle-starka-var-forhandlingsposition/">määrittelee</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson keskusvallan rajoja Dagens Nyheterin haastattelussa
Metsään meni
Ylikansallinen päätöksenteko on se, jota ruotsidemokraatit vastustavat. Kyse ei ole siitä, etteikö yhteisistä asioista voisi neuvotella. Kyse on EU-tason lainsäädännöstä, joka Åkessonin mielestä on ”pohjimmiltaan erittäin ongelmallista”.
Esimerkkinä EU:n känsäkourien näpelöinnistä Åkesson ottaa unionin metsäasetuksen, joka mitä suuremmassa määrin tunkeutuu kansallisvaltion perinteiselle itsemääräämisalueelle. Ruotsilla on itsellään paras tieto siitä, miten metsiä hoidetaan kestävästi.
&#8211; Mielestäni on piinallista, että Brysselin byrokraatit tulevat kertomaan meille, miten meidän tulisi käyttää omia metsiämme.
Kansanäänestykset käyttöön
Ilmastonmuutokseen liittyvä EU-lainsäädäntö hiertää erityisesti Åkessonin mieltä. Ruotsi on saanut liian paljon kantaakseen ja maan neuvottelijat ovat hoitaneet hommansa huonosti.
Jotta näin ei tapahtuisi uudelleen Åkesson haluaa, että Ruotsi järjestää kansanäänestyksen EU:n ilmastopolitiikasta, sillä kansanäänestykset vahvistaisivat maan neuvotteluasemaa Brysselissä.
&#8211; Se voisi koskea ilmastotavoitteita tai koko suurta Fit for 55 -ilmastopakettia.
&#8211; Kansanäänestykset olisivat paikallaan kaikesta, jossa on kyse EU:n budjetin kasvattamisesta tai vallan siirtämisestä jäsenmailta unionille.
&#8220;Eurooppa on täynnä&#8221;
EU:n maahanmuuttopaktin ja taakanjaon hyväksyminen on aiheuttanut sitä suurempaa tyytyväistä hyrinää mitä vasemmalle ja vihreämmälle laidalle puoluekentässä mennään.
Ruotsidemokraatit ovat toista mieltä, sillä Eurooppa on jo ”täynnä” ja turvapaikkaprosessi on siirrettävä maanosan ulkopuolelle.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että muiden maiden poliitikot saavat päättää siitä, kuka saa luvan asettua Ruotsiin ja millä ehdoilla.
Nyt on vain saatava nukkuvat äänestäjät<a href="https://www.svd.se/a/OoQ9Pl/akesson-hoppas-fa-upp-sd-valjarna-ur-soffan"> liikkeelle</a> puolustamaan omia etujaan.
Muurit Euroopan rajoille
&#8211; Ratkaisun pitäisi olla se, että pääsemme yksimielisyyteen rajojen varmistamisesta eli siitä, ettei tänne pääse kukaan, jonka ei kuulu olla täällä.
Vaalilauseenaan ruotsidemokraateilla on napakasti ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”. Åkessonilla on konkreettinen näkemys asiasta:
&#8211; Pitäisi aloittaa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. Baltiaan ja Puolaan pitäisi sinnekin saada muuri. Venäjä on tehnyt tuolla hybriditoimiaan lähettämällä pakolaisia lisäämään painetta rajoille. Myös Kreikan ja Turkin väliselle rajalle pitäisi rakentaa esteitä.

Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle

EU:ssa naureskeltiin vielä jokin aika sitten valtioiden rajojen aitaamiselle ”trumppilaisena” ratkaisuna. Ääni Brysselin kellossa on muuttunut. Perjantaina päättyneen huipputapaamisen seurauksena unionin johtajat ovat kanavoimassa miljardeja EU:n ulkorajojen tekniseen valvontaan ja henkilöstökuluihin. Näin rajamaille jää rahaa pystyttää itse omat muurinsa.

Vailla laillisia matkustusasiakirjoja Euroopan unionin alueelle pyrkivien määrä alkaa lähestyä kriisivuoden 2015 lukuja: vuonna 2022 unionin alueella<a href="https://ecre.org/eu-concerned-about-increase-in-people-seeking-protection/"> jätettiin</a> 924 000 turvapaikka-anomusta ja 2015 kaikkiaan 1,3 miljoonaa.
Vastaanottojärjestelmät ovat moni paikoin Eurooppaa tukossa. Hollannissa sekä Belgiassa tilanne on jo kriisiytynyt eikä paikkoja uusille tulijoille enää ole. Brysselissä sadat laittomat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat yöpyvät paljaan taivaan alla tai pitkissä riveissä metron käytävillä.
Komission ehdotus turvapaikanhakijoiden levittämiseksi koko EU:n alueelle on ollut jäissä vuodesta 2020. Läheskään kaikki valtiot unionin 27 jäsenmaasta eivät halua vastaanottaa kiintiöpakolaisia, eikä muutosta asenteisiin ole näkyvissä.
Vähän villojakin porun päätteeksi
Aikaisin perjantaiaamuna EU:n huipputapaamisessa vallitsi Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/euco-eu-crosses-into-the-border-fence-game-migration/">mukaan</a> melkoinen basaari, kun ehdotuksessa toisensa jälkeen esitettiin keinoja laillisten kanavien ulkopuolelta unioniin pyrkivien kasvavien kansanjoukkojen pysäyttämiseksi.
Joissain <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/ausland/rumaenien-und-bulgarien-eu-verstaerkt-grenzschutz-18667717.html">esityksissä</a> ehdotettiin Brysselin pääkonttoria rajoille pystytettävien esteiden maksajaksi. Toisaalla vaadittiin pontevia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautusten nopeuttamiseksi.
Lisää rahaa rajoille
Kokouksen loppukaneetiksi jäi, että komissio jakaa merkittävästi rahaa unionin ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi. Keskusteluissa esiin tullut lisäpanostus olisi luokkaa kaksi miljardia euroa. Kyseeseen tulevat kameravalvonnan ja erilaisen elektroniikan lisääminen, vartiotornit ja ajoneuvojen hankinta rajavalvojille.
Näin toimien aitojen, esteiden ja muurien rakentaminen jää itse kunkin jäsenvaltion kontolle, eikä asiaa mainita kokouksen päätösasiakirjassa.
Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmaisi tilanteen niin, että EU ”de facto” maksaa rajojen aitaamisen, vaikka muuta väittääkin. Nehammerin <a href="https://www.euractiv.com/section/justice-home-affairs/news/bulgaria-accused-of-brutal-border-pushbacks/">mielestä</a> erityisesti Turkin ja Bulgarian raja on aidattava koko pituudeltaan läpitunkemattomalla esteellä.
Aitaa jo 2000 kilometriä
Muurien rakentamien EU:n ympärille, joka itse asiassa on perustettu vapaan liikkuvuuden periaatteelle, herättää tietysti myös kritiikkiä. Kaikki eivät halua ”uutta rautaesirippua” Euroopan rajoille.
Ruotsalainen EU-edustaja, lähtöjään irakilainen ja salakuljettajien myötä Eurooppaan päätynyt Abir Al-Sahlani <a href="https://www.svd.se/a/nQmyWd/eu-bygger-nya-murar-i-stallet-for-att-riva-dem">kuvailee</a> Svenska Dagbladeille, että piikkilanka-aitojen rakentaminen ympäri Eurooppaa on esimerkki ”kauheasta ihmiskäsityksestä”.
Tosiasiassa esteiden pituus EU:n ulkorajoilla kasvoi 315 kilometristä vuonna 2014 peräti 2 048 kilometriin vuonna 2022. EU partioi myös merirajoilla. Erilaisin teknisin välinein laittomat maahan pyrkijät voidaan yrittää tavoittaa, ennen kuin he edes ehtivät EU:n ulkorajalle.

EU aikoo vihdoin hillitä laitonta maahantuloa – rahaa ulkorajoille ja aitaa pystyyn siirtolaisvyöryn taas yltyessä