

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
EuroCOP:n tuore puheenjohtaja Jonne Rinne Ylellä: Suomi ei ole ollut tarpeeksi aloitteellinen jengirikollisuuden torjunnassa
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne on valittu eurooppalaisten poliisiliittojen keskusjärjestön EuroCOP:n (European Confederation of Police) puheenjohtajaksi. Rinne on huolestunut kasvavasta jengirikollisuudesta, jonka torjumisessa Suomi ei ole osoittanut riittävää aloitteellisuutta.
SPJL:n tiedotteen mukaan Jonne Rinne itse pitää puheenjohtajan valintaa pienestä jäsenmaasta merkkinä siitä, että sekä suomalaista ammattijärjestötoimintaa että suomalaisia poliiseja arvostetaan. Hänen mukaansa Suomi myös hyötyy EuroCOP:n toiminnasta, sillä eurooppalaisten poliisijärjestöjen yhteistyö on tässä maailmantilanteessa entistäkin tärkeämpää.
”Olemme Ruotsin tiellä”
Vastavalittu puheenjohtaja toi suurimmat huolenaiheensa esiin Ylen aamun haastattelussa. Hänen mukaansa Suomi ei ole ollut tarpeeksi aloitteellinen jengirikollisuuden torjunnassa.
– Olen sanonut jo useita vuosia sitten, kun jengirikollisuus on tullut esiin, että Euroopasta ja Pohjoismaista on tullut viestiä, että hei suomalaiset, kun teillä on tilanne vielä hyvällä pohjalla, niin nyt pitää olla proaktiivinen (eli aloitteellinen). Proaktiivisia me ei olla. Eihän tilanne ole sama kuin Ruotsissa, mutta me olemme Ruotsin tiellä, Rinne sanoi.
– Nyt me ollaan tunnistettu se, me ollaan tunnustettu se ja poliitikot ovat heränneet. Nyt pitää löytää ihan reilu keinovalikoima – ei vain poliisille, vaan yli hallinnonalojen, jotta me saadaan torjuttua se ilmiö. Aina kun tulee keskustelua mistä tahansa Euroopan maasta tulevien ihmisten kanssa näistä katujengeistä, niin yksikään näistä maista ei ole löytänyt keinoa, millä tämän asian saa kuntoon.
Rinteen mukaan Suomen kannattaisi benchmarkata eli tehdä esikuva-analyysi siitä, mitä muissa maissa on tehty. Hän sanoo, että pyörää ei kannata keksiä uudelleen.
Poliisikoulutuksessa kelpoisuusongelma
Rinne toi myös esiin maamme poliisien määrän, joka ei ole riittävä, koska sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Hän käytti verrokkimaana Tanskaa.
– Tanskassa poliiseja on 11 000, ja he kasvattavat sitä määrää. Meillä poliiseja on 7 500, hän sanoo ja jatkaa:
– Iso huoli on myös se, että meillä on 400 aloituspaikkaa poliisiammattikorkeakoulussa, mutta sinne saadaan vain vähän alle 300 kelpoisuuden täyttävää hakijaa, jotka voidaan kurssille hyväksyä.
– Aines, jota haluamme, ei hakeudu poliisiksi.
EuroCOP yhdistää 25 maan poliisiliitot, joilla on yhteensä yli 230 000 jäsentä. Järjestö edistää poliisien oikeuksia ja työturvallisuutta sekä parantaa eurooppalaisten poliisien tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ammattijärjestöt EuroCOP Jonne Rinne katujengit poliisien määrä Ruotsin tie Ylen aamu Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Jengirikollisuus Sisäinen turvallisuus Tanska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen huolissaan katujengi-ilmiön kasvusta: Suomi voimakkaasti Ruotsin tiellä – maahanmuuttopolitiikkaa kiristettävä

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Perussuomalaiset vaati eduskunnassa hallitusta puuttumaan katuväkivaltaan ja jengirikollisuuteen – keskustan ja vasemmistoliiton ministereitä alkoi naurattaa

Rikostutkijoiden mukaan keinot jengimurhien selvittämiseksi ovat olemassa – ne pitää vain ottaa tehokkaampaan käyttöön

Koulujen kulmilla satoja ampumisia Ruotsissa: ”Nuoret tuntevat paikat”

Katuväkivalta ja jengirikollisuus pitkälti seurausta maahanmuutosta – perussuomalaiset esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi: ”Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos maasta”
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.












