LEHTIKUVA
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Maailmanpoliittisesti myrskyisät ajat herättävät huolta kaikkialla. Suomelle kuitenkin tuo turvaa vahva oma maanpuolustuskyky, samalla osana puolustusliitto Natoa.
Naton läsnäolo näkyy Suomessa jo vahvasti, ja Nato-joukot ovat harjoitelleet eri puolilla maatamme. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että Nato-puolustuksesta Suomessa puhutaan usein ehkä liikaakin ulkopuolelta tulevana.
– Nyt, kun Suomi on Nato-maa, Suomenkin joukot täällä ovat Nato-joukkoja.
– Suomessa puolustusta on hoidettu vuosikymmeniä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Meillä on reserviläisarmeija ja varusmiehiä, joten suuressa mittakaavassa kenties täällä ei edes ole samanlaista tarvetta pysyville amerikkalaisille joukoille kuin joissain toisissa maissa, Mäkelä sanoo. Hän osallistui vapun alla MTS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustusta käsittelevän yleisötilaisuuden paneeliin.
Muuttuneessa maailmantilanteessa hallitus panostaa vahvasti suomalaisten sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Hallitus nostaakin puolustusmäärärahojen tason Nato-tasolle, eli kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2029 mennessä.
Suunta on sama muuallakin Euroopassa. Taloudellisesti Mäkelä näkee tilanteessa uusia mahdollisuuksia myös Suomelle.
– Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Olisikin tärkeää, että Suomen puolustusteollisuus olisi mukana ja ottaisi osansa niistä markkinoista. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä.
Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä huomauttaa.
– Pienikin osa niistä rahoista, mitä nyt Euroopassa liikkuu, olisi merkittävä lisä Suomen puolustusteollisuudelle.
Euroopan Nato-maiden vahvistuminen samalla vahvistaa myös Suomea. Puolustusta kannattaakin katsoa suunnitelmien pohjalta, pitkäjänteisesti, yhdessä muiden Nato-kumppanien kanssa, Mäkelä sanoo.
– Nato on sopimukseen perustuva järjestelmä. Se, mitä Natosta saadaan ulos ja miten sitä toteutetaan, palautuu yhteiseen harjoitteluun ja yhteiseen puolustussuunnitelmaan. Yhteiset suunnitelmat ja joukkojen käyttösuunnitelmat kriisitilanteiden varalta ovat siis keskeisiä.
Naton lisäksi Mäkelä pitää tässä ajassa tärkeinä myös kahdenvälisiä sopimuksia ja niiden toimeenpanoa.
Suomella on voimassa oleva DCA-puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Sopimus tuli voimaan viime syksynä, ja sen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa.
Suomen keskeisin kahdenvälinen kumppanimaa puolustuksessa on nyt Yhdysvallat. Uuden hallinnon aikana kuitenkin Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on totisesti muuttunut, ja niinpä aamu-uutiset usein yllättävät Suomessa samoin kuin uuden hallinnon tileiltä jaetut meemikuvat hämmentävät.
Mäkelä katsoo, että Suomessa ja Euroopankin tasolla olisi vähitellen aika päästä eroon kauhistelu- ja pöyristelyajattelusta.
– Lausunnot ulkomailta eivät miksikään muutu. Kyse on nyt siitä, mitä me itse teemme, miten suhtaudumme asiaan ja miten me toimimme Yhdysvaltojen reaalisen politiikan kanssa.
Mäkelä katsoo, että suuri osa lausunnoista on tarkoitettu ”kotimaan kulutukseen” eli kotimaisille äänestäjille osoituksena Yhdysvaltojen hallinnon toimintavoimasta.
– Eri asia on, mikä osa lausunnoista toteutuu todellisessa Yhdysvaltojen politiikassa. Ei siis kannata seurata pelkästään sitä, mitä sanotaan, vaan sitä, mitä käytännössä tehdään.
– Pienelle maalle, kuten Suomelle, olennaista on keskittyä siihen, mitä Yhdysvaltojen toimet merkitsevät meidän itsemme kannalta, miten saamme pidettyä kahdenväliset suhteet kunnossa ja miten voimme varmistaa sotilaallisen ja kaupallisen yhteistyön jatkuvuuden.
Hallitus esitti äskettäin rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista, ja esitys sai tukea perustuslakivaliokunnasta.
Nykyisen rajaturvallisuuslain rajoitettu poikkeus päättyy heinäkuussa. Uudella lailla rajan turvallisuudesta huolehdittaisiin vuoden 2026 loppuun.
Mäkelä muistuttaa, että Suomen itäraja on syystä kiinni, koska Venäjä pyrkii kohdistamaan rajoille hybridivaikuttamista.
– Venäjä on alkanut harjoittaa toimintaa, jossa Venäjä pyrkii hankkimaan maahan kolmansien maiden henkilöitä, joita pyritään työntämään Venäjän rajojen kautta länteen.
– Rajalaissa on kyse tällaisen suunnitelmallisen, valtiollisen ilmiön torjunnasta eikä satunnaisista pakolaisista. Raja on siis kiinni siksi, että tällaista ilmiötä voidaan torjua.
Hallitus ilmoitti huhtikuussa, että se aloittaa valmistelut Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinat. Perussuomalaiset on kannattanut sopimuksesta irtautumista jo pitkään.
Mäkelä muistuttaa, että perussuomalaiset äänesti sopimukseen liittymistä vastaan eduskunnassa jo vuonna 2011.
– Perussuomalaiset on siitä saakka vaatinut sopimuksen purkamista. Olemmekin iloisia, että nyt muutkin ovat löytäneet järjen asiassa.
– Venäjä on aina Venäjä. Jokainen sen ymmärtää, eikä Venäjä ole muuttunut miksikään. Tämän vuoksi olisi mieletöntä rajoittaa omaa puolustuskykyä, ja siksi meidän tulee puolustaa maata kaikin tarvittavin keinoin.
LEHTIKUVA
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on ajanut venäläisten kiinteistöhankintojen täyskieltoa jo vuodesta 2008. Vuosien varrella asia on jäänyt muiden hallitusten pöydälle, vaikka uhkakuvat ovat olleet tiedossa. Nyt hallitus toteuttaa viimein tämän kauan kaivatun toimenpiteen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi ja hybridivaikuttamisen torjumiseksi.
Suomen puolustusmenot tullaan nostamaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja puolustuskykyä vahvistetaan selkeästi Venäjän luoman turvallisuusuhan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Jari Ronkainen pitää päätöstä tärkeänä ja välttämättömänä toimena Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Suomen puolustusmäärärahoja tullaan lisäämään merkittävästi, ja puolustuskykyä vahvistetaan vastaamaan Venäjän luomaa uhkaa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom pitää päätöksiä välttämättöminä.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää tänään julkistettua linjausta puolustusmenojen kasvattamisesta kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä mittaluokaltaan ennennäkemättömänä panostuksena Suomen turvallisuuden eteen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
