

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on
Me maksamme EU:lle, ja saamme sieltä rahaa takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole, eurovaaliehdokas Matti Virén sanoo.
Taloustieteen professori, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Matti Virén (sit.) katsoo, että EU on useiden epäonnistumisten jälkeen pysähtynyt suvantovaiheeseen, joka tällä hetkellä hillitsee enimpiä unionin pyrkimyksiä liittovaltion rakentamiseen ja laajenemiseen.
– EU:n toimielimillä on päättymätön hinku ajaa eteenpäin byrokratiaa ja liittovaltiohanketta. Mutta nyt toistaiseksi nähdyt epäonnistumiset, kuten Brexit ja siirtolaiskriisi, ovat sotkeneet tätä kuviota. Kriisit ovat myös osoittaneet, kuinka heikko integraatiohalu Euroopassa tosiasiassa on, koska kansalaiset vastustavat integraatiohankkeita.
– On silti ymmärrettävä, että EU ei ole haudannut tavoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää että EU-parlamenttiin muodostuisi järkevästi ajattelevien ihmisten ryhmä, joka pitäisi EU:n toimimassa niillä parametreilla, joilla maat ovat aikoinaan siihen liittyneet, eli nimenomaan turvatakseen omat taloudelliset intressinsä, Virén sanoo.
EU-parlamenttiin eri alojen asiantuntijoita
Euroopan parlamentissa yksittäisellä edustajallakin voi olla paljon vaikutusvaltaa, jos hän saa oman ryhmänsä asiansa taakse. Näillä näkymin Euroopan parlamenttiin on muodostumassa uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävää vaikutusvaltaa.
– Europarlamentissa on tärkeää löytää kavereita, jotka ajattelevat asioista suunnilleen samalla tavalla, ja jotka suhtautuvat Euroopan kehitykseen järkevällä tavalla. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.
Viren näkee, että seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamenttiin tulisi saada laajasti eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat unionin kansallisvaltioiden asukkaiden parhaaksi.
– Kuten suomalainen ilmastokeskustelu on osoittanut, myös EU:ssa asioita perustellaan usein asiantuntijoiden arvovallalla, eli että ”kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä.” Siksi olisi tärkeää, että myös parlamentissa olisi tietoa ja taitoa, että asiantuntijoiden väitteitä ja esityksiä pystytään jotenkin aukaisemaan. Toinen ja huonompi vaihtoehto olisi mennä virran mukana.
– EU-parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta se voi kuitenkin blokata ja pysäyttää sellaista huonoa lainsäädäntöä, mitä komissio esittää, kuten käyristä kurkuista määrääminen tai moottoriajoneuvojen käytön rajoittaminen.
Rahanjako ja vastuukysymykset selvitettävä
Taloustieteilijä Viréniä kiinnostavat EU:ssa erityisesti rahanjakoon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat.
– Vastuukysymyksillä tarkoitan ensinnä sen avaamista ja julkistamista, mitä EU:ssa tehtävät päätökset tosiasiassa merkitsevät suomalaisille ja millaisia kustannuksia päätöksistä seuraa.
EU:ssa on edelleen pinnan alla pyrkimyksiä ajaa läpi esimerkiksi eurovelkojen yhteisvastuullisuutta.
– Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joudumme subventoimaan ylivelkaantuneiden maiden kuluja, ja sellaiseen pitäisi reagoida voimakkaasti, Virén sanoo.
Eurovaaliehdokasta harmittaa EU:lle valunut valta päättää kansallisien investointien, kuten maatalouden rahoittamisesta. EU:n nettomaksajana Suomi saa EU:lta takaisin rahaa erilaisiin hankkeisiin, mutta vasta sen jälkeen kun EU on päättänyt mihin raha käytetään.
– Me maksamme EU:lle, ja saamme sitten jotain takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Eurooppa-intoilijoiden mielestä tämä on oikein, mutta olen eri mieltä. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole.
Missä ovat EU:n toimivallan rajat?
Vastuukysymykset liittyvät kiinteästi myös EU:n päätöksenteon legimiteettiin ja hyväksyttävyyteen. Virénin mukaan juuri nyt on kysyttävä ja selvitettävä, kuinka pitkälle ulottuu EU:n toimivalta asettaa jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille erilaisia velvollisuuksia.
– Tämä näkökulma on saanut valitettavan vähän huomiota. Vaalikoneissa saatetaan kysyä esimerkiksi pitäisikö EU:n kieltää moottoripyörät, mutta sitä ei koskaan kysytä, onko EU:lla edes oikeus asettaa sellaista kieltoa. Euroopassa ei taida olla toimielintä, joka voisi tutkia, milloin EU on ylittänyt oman toimivaltansa rajat. Kuitenkin joku tolkku tässä on oltava.
EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden EU:lle antamaan valtuutukseen. Virén sanoo, että komissiota tuskin kiinnostaa selvittää EU:n päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja mahdollisia toimivallan ylityksiä.
– Komissio on täynnä Eurooppa-intoilijoita, jotka haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa. Komissio tuskin torppaa mitään esityksiä, joissa rajoitetaan kansalaisten oikeuksia. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka rajoittavat kansallisvaltioiden suvereniteettia päättää omista asioistaan. Ikään kuin olisimme tilanteessa, jossa EU voi kieltää mitä sitä huvittaa, Virén ihmettelee.
Haluammeko maksaa lisää EU:n laajentumisesta?
Viréniä huolestuttaa myös EU:n laajentumispyrkimykset. Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina käyneet keskusteluja unionin kanssa. Myös Turkin mahdollisella liittymisellä EU:hun on spekuloitu paljon.
Virén sanoo, että EU:n laajentuminen itään lähinnä aiheuttaisi lisäkuluja nykyisille jäsenvaltioille ja sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus tulisi todennäköisesti nousemaan.
– Nyt jäseneksi pyrkivät maat ovat kehittyneet huonosti. Idioottikin ymmärtää, että rahat menevät sitten sinne. Eivät köyhät maat pysty maksamaan unionille, eikä rahapulaan auta sanahelinä eurooppalaisista arvoista. Kysymys kuuluu, että olemmeko valmiita maksamaan entistä enemmän EU:n laajenemisesta?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimivalta liittovaltiokehitys laajentuminen päätöksenteko Siirtolaiskriisi rahanjako jäsenmaksut Investoinnit EU-komissio Integraatio Byrokratia europarlamentti ilmastopolitiikka Matti Virén Talouspolitiikka Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen professori, eurovaaliehdokas Virén huolissaan korkeasta kokonaisveroasteesta

Eurovaaliehdokas Raatikainen: Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä tai terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Immonen: Eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon

Eerola painottaa eurovaalien tärkeyttä: Unionia muutettava siten, että se palvelee omia kansalaisiaan ja palauttaa Euroopan arvot juurilleen

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.