Uutistoimisto Reutersin mukaan Hollannin hallitus haluaa ”vaatimattomampaa, selväjärkisempää, mutta tehokkaampaa” Euroopan Unionia. Hollannissa nähdään, että valta tulisi olla pääsääntöisesti kansallisella tasolla. Hollannin tavoitteena on myös saada EU:n kustannuksia kuriin.
Pääministeri Mark Rutte saa tukea ulkoasiainministeri Frans Timmermansilta. Hänen mukaansa ”aika, jossa haetaan aina vain yhä tiiviimpää EU:a, on ohitse.”
Hollanti on Financial Timesin mukaan laatinut 54 kohtaa, joissa pitäisi päätäntävalta olla kansallisella tasolla. Niihin lukeutuu mm. verotus.
Lontoossa otettiin Hollannin linjaus ilolla vastaan, vaikka Hollanti ei haluakaan järjestää perussopimusta uudelleen. Pääministeri David Cameron on luvannut briteille kansanäänestyksen kuulumisesta Euroopan Unioniin viimeistään vuonna 2017. Lupaus koskee seuraavaa kautta, joten Cameron tarvitsee voittaa seuraavat vaalit.
EU:n yhtenä perustajamaana olevan Hollannin linjaus voi helpottaa Cameronin aikeita saada neuvoteltua briteille parempi sopimus. Ajatushautomo Open Europen mukaan sekä EU:n Pohjoismaat, että Saksa voivat lähteä kannattamaan ajatusta Hollannin johtaessa rintamaa.
Hollannin kansalaisten kannatus EU:sta on horjunut viime aikoina, ja talouskriisi on vain tuonut enenevissä määrin esiin kriittistä ilmapiiriä. FT:n mukaan jopa puolet hollantilaisista voisi äänestää suoraan EU-eron puolesta. Hollannin linjauksilla pyritään hillitsemään euroskeptisten puolueiden valtaannousua Hollannin ensi vuoden parlamenttivaaleissa.
FT, Reuters.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Lue lisää
Lue lisää
