

LEHTIKUVA
Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia
Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.
Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta.
– Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
– Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
– Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- César Luena yksityisomisteinen metsä suojeluohjelmat sukupuuttoaalto pakkosuojelu talousmetsät biodiversiteettimietintö metsänomistajat biodiversiteettistrategia uhanalaiset lajit metsä väestönkasvu Euroopan parlamentti Eurooppa Ympäristönsuojelulaki Suomi Metsätalous Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen EU:n biodiversiteettistrategiasta: Jäsenmaiden suvereniteetista metsäpolitiikassa ei tule luopua

Hakkarainen Välimeren siirtolaisliikenteestä: Miksi rajat ovat yhä auki?

Hakkarainen ympäristönsuojelijoista: ”Lakeja rikkovaa väkeä, suoranaisia terroristeja”

Hakkarainen metsäkadon torjumisesta: Ottakaa Suomesta mallia

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.