Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.

Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta.

– Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.

Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa

Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.

– Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.

Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto

Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.

– Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.

Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.

Suomen Uutiset