Ensin meille kerrottiin, että maatiloille on saatava ulkomaalaista työvoimaa, koska suomalaisille ei työ kelpaa. Kun suomalaiset sitten hakevatkin kausitöitä, heitä ei haluta palkata, koska he todennäköisesti ovat vähemmän tehokkaita kuin ulkomaalaiset, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Suomalaiset ovat vastanneet viljelijöiden huutavaan työvoimapulaan ja lähettäneet roppakaupalla hakemuksia maatiloille. Julkisuudessa esiintyneet viljelijät eivät ole kuitenkaan innostuneet suomalaisten hakemuksista, vaan he kaipaavat yhä ulkomaisia ”erikoisosaajia” maatalouden kausitöihin.

– On varmaan totta, että kylmiltään maataloustöihin tulevalla suomalaisella teho/kustannus-suhde on työnantajan kannalta heikompi kuin kyseistä työtä 15 vuotta tehneellä ukrainalaisella. Ukrainalainen olisi yrittäjän kannalta parempi vaihtoehto, Jussi Halla-aho kirjoittaa.

Maatalouden pärjääminen on kansallinen etu

Halla-ahon mukaan asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta:

– Minä ostan aina suomalaisia kasviksia ja marjoja. Ostan niitä, vaikka ne ovat kalliimpia kuin espanjalaiset tai puolalaiset. En osta niitä siksi, että se olisi minun lyhyen tähtäyksen intresseistäni käsin järkevää, vaan siksi, että haluan suomalaisen maatalouselinkeinon pärjäävän. Ajattelen, että suomalaisen maatalouden pärjääminen on kansallinen etu ja kansallinen etu pitkällä tähtäyksellä myös minun etuni.

– Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia kuin tuontituote, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä, vaikka he ovat kalliimpia kuin tuontituote.

Veronmaksaja maksaa seuraukset

Halla-aho muistuttaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Jokainen joutuu tekemään uhrauksia ja tinkimään jostakin yhteisen hyvän vuoksi.

– Kenenkään ei pitäisi ryhtyä osaoptimointiin. Minä maksan kasviksistani vähän enemmän, koska jos suomalainen maatalous ei pärjää, joudun joka tapauksessa veronmaksajana rahoittamaan seurauksia. Jos taas suomalaiset ovat työttömänä, myös maatalousyrittäjä joutuu veronmaksajana rahoittamaan sen seurauksia, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

– Globalisaation ystävät kertovat meille, että ilman halpaa ulkomaalaista työvoimaa kaikki maksaisi enemmän ja me kaikki olisimme köyhempiä. Tämä on osittain silmänlumetta, sillä jos ihminen on (halpatyövoiman seurauksena) työttömänä, hän ei ostele mansikoita eikä ajele taksilla eikä syö ravintolassa, vaikka se olisi kuinka edullista. Halpatyövoiman maahantuonti on tulonsiirtoa hyvätuloisille, eli niille, joilla olisi varaa maksaa tuotteistaan ja palveluistaan vähän enemmänkin, Halla-aho muistuttaa.

SUOMEN UUTISET