Halla-aho moittii hallinnon kriisijohtamista: ”On huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi Ylen A-studiossa Suomen hallinnon johtamisongelmia. Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia hankaluuksia Suomen hallinnon kriisijohtamisessa. – Meillä pitäisi nimitysasioissa ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, Halla-aho sanoi.

Ylen A-studiossa keskusteltiin vappuaattona koronarajoituksien purkamisesta, johon moni odottaa jo vastauksia. Vieraina olivat puheenjohtajat Jussi Halla-aho, Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja sekä varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Halla-aho arvioi, että Suomen tautitilanne on nyt jo ennakoitua parempi.

– Suurelta osin se johtunee siitä, että suomalaiset ovat alusta lähti suhtautuneet suosituksiin vakavasti. Ehkä suomalaisessa elämäntavassa pidetään muutenkin enemmän etäisyyttä kuin jossain muualla. Toivotaan, että näin jatkuisi enkä näe syytä miksei jatkuisi.

Hallitus ryhtyy sunnuntaina pohtimaan, mitä rajoituksia pitäisi purkaa. Toistaiseksi hallitus on jo päättänyt, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rajoitukset puretaan, eli koulut avataan 14. toukokuuta.

Päätöstä on myös kritisoitu laajasti, sillä koulussa ehditään olla vain pari viikkoa ennen kesälomia.

Opetusministeri Andersson esitti, että kaikki hallituksen päätökset rajoituksista ja niiden purkamisista perustuvat juridiikkaan ja terveysviranomaisten arvioon. Halla-aho sanoi ymmärtävänsä sitä, että tautitilanteesta riippumatta koulut joudutaan ennemmin tai myöhemmin avaamaan, koska yhteiskunta ei voi olla loputtomiin pysähdyksissä.

Riski ei ole ottamisen arvoinen

Halla-aho kuitenkin ihmettelee, miksi koulut on syytä avata muutaman viimeisen viikon ajaksi.

– Näkisin, että tässä otetaan tarpeeton riski juuri ennen kesälomien alkamista. Riski liittyy siihen, että tartunnat lähtevät taas leviämään. Olemme saaneet THL:lta lausuntoja, joiden mukaan lapset eivät levitä tautia. Toisaalta kuitenkin halutaan edelleen pitää kiinni suosituksesta, etteivät isovanhemmat tapaa lapsia, eli kuitenkin myönnetään että mahdollisuus taudin leviämiseen on olemassa. Tämänhetkisen tiedon valossa riski ei nähdäkseni ole ottamisen arvoinen, Halla-aho sanoi.

Sisäministeri Ohisalo vetosi näkemykseen, jonka mukaan rajoituksia ei voida pitää voimassa pidempään kuin on välttämätöntä. Ohisalon mukaan lapsille ja nuorille tärkeää on nimenomaan olla oppimassa ja kasvamassa ammattilaisen seurassa.

Muissa Euroopan maissa on tehty erilaisiakin ratkaisuja. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on avattu vain alakoulut. Anderssonin mukaan Suomessa näin ei olisi mahdollista tehdä. Hän vetosi THL:n tilannearvioon sekä lain kirjaimeen, joka ei mahdollista eri ikäisten koululaisten asettamista eri asemaan.

Ohjelman juontaja kysyi Anderssonilta, onko Tanskassa ja Norjassa Suomeen nähden erilaiset perustuslait. Halla-aho jatkoi aiheesta ja totesi, ettei hän usko että muissa Euroopan maissa olisi oleellisesti erilainen perustuslaillinen järjestelmä kuin Suomessa.

– Pikemminkin eroja on ollut siinä, katsotaanko lain ja myös perustuslain perustehtäväksi ihmisten suojeleminen. Lakia on tulkittava tästä lähtökohdasta. Eihän pykälien tehtävä ole suojella pykäliä itseään. Tuntuukin siltä, että Suomen koronatoimenpiteissä takerrutaan usein fanaattiseen lain kirjaimen tulkintaan, jolloin laki alkaa toimia omaa tarkoitustaan vastaan.

Myös Grahn-Laasonen sanoi, ettei rajoitustoimenpiteissä voida mennä yksinomaan pykälien taakse.

– Kyse on myös kokonaisstrategian valinnasta, tietysti viime kädessä perustuslakivaliokunta arvioi.

Ikä on itsessään riskitekijä

Koululaisten ohella toinen erityinen ryhmä on yli 70-vuotiaat. Hallituksen toimintaohjeen mukaan yli 70-vuotiaat on ohjeistettu pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Ohjeistus on ymmärrettävästi vaikeuttanut monen elämää. Monille on ollut kova paikka jäädä kotiin.

Halla-aho muistutti, että kaikki yli 70-vuotiaat eivät ole terveydentilansa puolesta riskiryhmää.

– Yleistäviä luonnehdintoja ei voida sanoa, toisaalta jonnekin on silti vedettävä ikärajoja. Oman käsitykseni mukaan ikä itsessään on jonkinlainen riskitekijä koronaepidemiassa. Tässä joudutaan silti tasapainoilemaan.

– On selvää, että lääketieteen ammattilainen pyrkii suojelemaan ihmisiä. Samalla liian vähälle huomiolle saattavat kuitenkin jäädä ne seuraukset, joita liian pitkään jatkuvilla rajoitustoimilla saattaa olla näiden ihmisten fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Jos ajatellaan vielä vanhempia ikäluokkia, yli 80-vuotiaita, niin palveleeko se enää ihmisen kokonaishyvinvointia, että koronatartunnan suojelemisen nimissä heitä estetään esimerkiksi tapaamasta lapsenlapsiaan, Halla-aho sanoi.

Rahan lisäksi tarvitaan toimivat tukimekanismit

Tällä hetkellä ravintolat, baarit ja kahvilat ovat kiinni hallituksen päätöksellä. Monet odottavat tietoa siitä, miten ravintoloita tuetaan rahallisesti. Ohisalo vakuutti, että asiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Halla-ahon mukaan terveiden yritysten tukemiseen tilapäisiltä ongelmilta on varattava rahaa.

– Rahan lisäksi tarvitaan myös toimivat tukimekanismit. Me olemme äskettäin nähneet, mitä tapahtuu, kun niitä ei ole ollut. Siihen kannattaa myös käyttää aikaa, jotta tuki päätyy sinne minne sen kuuluu päätyä eikä jonnekin muualle.

– Huomio on kiinnittynyt aika paljon ravintola-alaan, joka on ainoa viranomaismääräyksellä kiinni pantu ala. Samalla tavalla tilanne kuitenkin vaikuttaa kaikkiin niihin yrityksiin, jotka tuottavat palveluja ravintoloille ja laajemmin yrityssektorille. Täytyy muistaa myös se, että ravintoloiden ongelmat eivät johdu siitä, että ovet on määrätty kiinni vaan siitä, että asiakkaat ovat kadonneet.

Kulutustottumukset muuttuvat

Halla-aho sanoi myös, että rajoitustoimenpiteiden jälkeen paluuta entiseen maailmaan ei välttämättä ole.

– Tämä voi muuttaa ihmisten kulutustottumuksia pitkäksi aikaa. Jos ihmiset eivät palaa ravintoloihin, on selvää, ettei yhteiskunta voi loputtomiin tekohengittää yrityksiä. Tätä on siis mietittävä laajempana kokonaisuutena kuin välittömien tukien näkökulmasta.

Halla-ahon mukaan ravintoloita voitaisiin avata porrastetusti.

– Pitää miettiä mikä on järkevää. Ruuhkainen baari, jonne ihmiset tulevat seurustelemaan on eri asia kuin ruokaravintola, jossa ihmiset istuvat jo normaalioloissakin pöydissä kaukana toisistaan.

Hallinnon johdossa outoja tietokatkoksia

Studiossa puhuttiin myös kriisijohtamisesta. Viime aikoina ongelmia on nähty erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa on kompasteltu muun muassa tietokatkoksiin.

Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia ongelmia hallinnossa, vaan päinvastoin ehkä jopa pahentanut niitä.

– Kyllä meillä pitäisi ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, kun nimitetään korkeita virkamiehiä tai vaikka vähän matalampiakin virkamiehiä.

– Ottamatta kantaa yksittäisiin nimiin, mielestäni on huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta. Tämä kertoo hallintojärjestelmän rakenteellisista ongelmista. Se synnyttää ongelmia, joita nähtiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa kukaan ei tiedä kenelle vastuu kuuluu.