Hallintovaliokunnan Purra, Halla-aho, Peltokangas ja Rantanen: Hallitus runnoo sotea keskustalle

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti eilen hallintovaliokunnassa eriävän mielipiteen lausuntoon sote-uudistuksesta. Perussuomalaiset edustajat syyttävät hallitusta esityksen läpi runnomisesta kiireellä ja huomauttavat, että hallitus ei huomioi asiantuntijalausunnoissa esiin tulleita epäkohtia.

Perussuomaiset epäilevät, että hallitus runnoo nyt esitystä poikkeuksellisella tavalla, jotta keskusta saadaan lepytettyä kehysriihen ollessa kriisissä.

– Soten yhtäkkinen hyvin kiireelliseksi muuttuminen puhuu osaltaan sen puolesta, että Säätytalolla kyse on ennen muuta teatterista. Ei keskusta mihinkään ole lähdössä, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra arvioi.

– Keskustalle sote-uudistuksen läpivieminen on paljon tärkeämpää kuin turve tai menokehykset – tai mikään muukaan. Koskaan enää heidän ei ole mahdollista saada tuollaista häkkyrää läpi. Nyt vielä on. Ja maaliin mennään, vaikka sitten ryömien.

Uudistuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta

Hallituksen esityksen mukaan sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä toteuttaa ne kustannustehokkaasti. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää uudistukselle asetettuja tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina mutta katsoo, ettei niitä tulla uudistuksen myötä saavuttamaan, vaan palvelutaso heikkenee ja kustannukset nousevat.

– Hallituksen esitykseen sisältyy useita sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ehdotuksia. Kun uudistuksen perusratkaisu ei riittävällä tavalla turvaa myöskään kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ja mahdollisuutta työnjaosta sopimiseen, johtaa uudistus toteutuessaan toiminnan jäykistymiseen ja tehokkuuden vähenemiseen. Lopputuloksena on toimimaton ja kallis palvelurakenne, joka heikentää palvelujen saatavuutta ja lisää julkisen talouden kustannuksia, Riikka Purra toteaa.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on epäonnistunut

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että uudistuksen rahoitusta koskevat ratkaisut johtavat esimerkiksi Uudellamaalla suhteellisen rahoituksen merkittävään vähentymiseen verrattuna nykytilanteeseen. Esitetty rahoitusmalli leikkaisi HUS:n rahoitusta vähintään yli 100 miljoonaa euroa vuodessa – ja eräiden laskelmien mukaan huomattavasti enemmän – mikä tarkoittaisi noin 1 500 henkilötyövuoden pysyvää vähennystarvetta.

– Lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaiset rahoituksen määräytymisperusteet voivat vakavasti vaikeuttaa sotepalveluiden järjestämistä ja vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden maan eri osissa. Pidämmekin todennäköisenä, että hyvinvointialueet joutuvat tekemään runsaasti lisärahoituksen myöntämistä koskevia hakemuksia, koska rahoituksen taso muutoin ei riitä palvelujen turvaamiseen, Mari Rantanen arvioi.

– Kun kaikki hallituksen esityksessä tunnistetut muutoskustannukset huomioidaan, heikentää uudistus joka tapauksessa julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla. Hallituksen esityksessä myönnetäänkin, että uudistus voisi alkaa vahvistaa julkista taloutta vasta 2030-luvun puolella, Rantanen lisää.

Rantanen huomauttaa lisäksi, ettei pelastuslaitosten rahoitus ei ole riittävä. Uudistus ei hänen mukaansa turvaa pelastuslaitosten toimintamahdollisuuksia eikä myöskään asemaa ensihoidon tuottajina. Tämä on omiaan heikentämään palveluja, valmiutta ja synergiaetua, joka jo nykyisellään on saavutettu

– Hallitusta ei tunnu kiinnostavan, miten ihmisille turvataan sote- ja pelastustoimen palvelut rajallisilla varoilla. Tämä on jälleen osoitus siitä, että hanke ajetaan läpi poliittisten puolueiden etu edellä, Rantanen sivaltaa.

Maakuntien palvelut vaarassa

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on huolissaan siitä, että uudistuksen myötä palvelut todennäköisesti loittonevat pienten maaseutukuntien asukkaista. Kasvavat palvelutarpeet yhdistettynä tavoitteeseen hillitä kustannusten kasvua voivat käytännössä johtaa palveluverkon karsimiseen.

– Kun vastuu palveluiden järjestämisestä ei jatkossa enää olisi kuntatasolla, hyvinvointialueiden on helppo karsia lähipalveluita ja keskittää palvelut maakuntakeskuksiin. Varsinkin erityisosaamista edellyttävät palvelut todennäköisesti joko siirtyvät kauemmaksi tai ovat ainakin nykyistä harvemmin tarjolla oman kunnan alueella. Kun asukkaiden tarvitsemia palveluja ei enää ole tarjolla, johtaa uudistus erityisesti pienempien kuntien elinvoimaisuuden heikentymiseen, Mauri Peltokangas toteaa.

Heikentää merkittävästi kuntien asemaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, valtion verotuloja ehdotetaan kasvatettavaksi kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Samalla kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa 13,26 prosenttiyksiköllä. Uudistuksen seurauksena kunnallisveron määrä vähenee näin ollen 12,82 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa kunnallisveron tuotosta.

– Kun kunnista revitään pakolla valtava summa pois kaikkien palveluiden rahoituksesta, se todennäköisesti tietää niistä palveluista leikkaamista, jotka vielä jäävät kuntien vastuulle kuten varhaiskasvatus ja peruskoulutus.

Uudistukseen sisältyy muitakin merkittäviä muutoskustannuksia, jotka liittyvät muun muassa palkkaharmonisointiin, ICT- ja tiedonhallintajärjestelmien muutoksiin, sopimusten siirtoon sekä hallinnollisen valmisteluun.

– Muutoskustannuksien on arvioitu olevan yhteensä noin 1,2-1,7 miljardia euroa 2020-luvulla. Koska kaikista muutoskustannuksista ei kuitenkaan ole mahdollista esittää arviota, tulevat muutoskustannukset todennäköisesti olemaan huomattavasti sanottua korkeammat. Hallituksen esityksessä onkin esitetty useita muutoskustannuksia aiheuttavia tekijöitä, joiden suuruutta ei ole pystytty arvioimaan. Hallitus siis ostaa nyt sikaa säkissä ilman tietoa kustannuksista ja rahoituksen tarpeesta, perussuomalaisten valiokuntaryhmä ihmettelee.