Hallitus antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Esityksen mukaisesti liikkumista voitaisiin väliaikaisesti rajoittaa viruksen pahimmilla leviämisalueilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kummastelee, miksei hallitus ole määritellyt selkeitä mittareita sen arvioimiseksi, milloin liikkumisrajoituksia todella tarvitaan.

Jussi Halla-ahon mukaan kynnys ihmisten liikkumisen rajoittamiseen pitää olla erittäin korkealla.

– Näin myös siitä syystä että muuten saattaa syntyä kiusaus käyttää sitä keinoa helpommin, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-talkissa.

Halla-aho ihmettelee, miksi hallitus ja asiasta vastaavat ministerit eivät ole määritelleet selkeitä kriteerejä tilanteelle, jossa liikkumisrajoituksiin on siirryttävä.

– Vastaavasti kaivataan mittareita, joilla voidaan arvioida, milloin liikkumisrajoituksia ei tarvitse enää pitää käytössä, Halla-aho sanoi.

Syytä ottaa opiksi menneistä virheistä

A-Talkissa vieraina olivat myös STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr).

Ohisalo perusteli liikkumisrajoituksia yleisesti terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisella.

– Terveydenhuollossa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, koska koronapotilaat täyttävät nyt laajemmin tehohoito-osastoja ja sairaalapaikkoja. Lakiesitykseen on kirjattu kriteerejä, joilla arviointeja tehdään. Eduskuntakäsittelyssä esitystä on mahdollista muokata vielä paremmaksi, Ohisalo sanoi.

Halla-ahon mukaan hallituksen olisi syytä ottaa menneistä virheistä opiksi.

– Pandemiatilanne voi nopeasti muuttua huonommaksi, vaikka se saataisiinkin nyt hallintaan. Tässä on nyt vuoden ajan puhuttu rajaturvallisuudesta nimenomaan tartuntojen näkökulmasta. Hallitus on jatkuvasti sysännyt vastuuta aveille ja eduskunnalle. Viime syksynä hallitus toi kelvottomasti valmistellun esityksen rajaturvallisuudesta, joka esitys tyrmättiin lähtökuoppiin. Jouduimme odottamaan puoli vuotta, että saimme paremman esityksen, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja myös huomautti sisäministerille, että tällä hetkellä Suomen rajojen yli virusta saapuu edelleen maahan, koska hallitus ei ole saanut aikaiseksi ratkaisuja ennakkotestien vaatimiseksi tulijoilta maahan pääsemisen edellytyksenä.

– Monella on nyt se mielikuva, että rajojen auki pitäminen on jostain syystä tärkeämpää kuin kansalaisten oikeus liikkua maan sisällä, Halla-aho sanoi.

Rajoituksia vain sinne, missä ongelma on

Ohisalo totesi, että liikkumisrajoitusten voimaantulo riippuu eduskunnan aikatauluista. Ohisalo ei osannut sanoa, saadaanko rajoitukset käyttöön jo pääsiäiseksi. Halla-aho muistutti, että koska hallitus toimii eduskuntaenemmistöllä, vastuuta ei voi sysätä muiden harteille.

– Kyllähän tämä valmistuu siinä ajassa kuin se halutaan saada valmiiksi.

Halla-aho sanoi, että jos liikkumisrajoituksiin todella mennään, on tärkeää kohdistaa rajoitukset sinne, missä ongelmakin on.

– Kaupassakäynti tuskin on merkittävä tartuntojen lähde, eikä sekään liene ongelma, että ihmiset tapaavat toisiaan ulkoilmassa, vaan nimenomaan suurten joukkojen kokoontumiset julkisissa tiloissa tai yksityistilaisuuksissa. Näihin voidaan puuttua muutenkin kuin säätämällä yleisiä liikkumisrajoituksia, joista on suurta haittaa ihmisille ja joita todennäköisesti tottelevat ne, jotka muutenkin tottelevat suosituksia.

– Toisaalta taas ne, jotka vähät välittävät suosituksista luultavasti jatkavat vanhaa elämänmenoa siitäkin huolimatta, että tietynlainen ulkona liikkuminen kiellettäisiin lailla, perussuomalaisten puheenjohtaja huomautti.

Ehtiikö poliisi valvoa tilannetta?

Hallituksen linja on tolkuttoman epäselvä, mitä tulee kasvomaskeihin. Tällä hetkellä ollaan vaihteeksi tilanteessa, jossa hallitus koronatoimien osana esittää uutena keinona myös maskipakkoa.

Halla-aho huomautti, että perussuomalaiset esitti maskisuosituksen antamista jo vuosi sitten, koska vastaava suositus oli annettu useissa muissakin maissa.

– Tämän jälkeen hallitus teetti selvityksen, jossa todistettiin, ettei maskeista ole hyötyä vaan päinvastoin todennäköisesti haittaa. THL kaiketi yritti myös antaa maskisuositusta, mikä estettiin poliittisella ohjauksella. Nyt kuitenkin puhutaan jo maskipakon asettamisesta. Kyllä moni ihmettelee, miksi maskeja nyt pakotetaan käyttämään, jopa sakon uhalla, kun viime vuonna hallitus ja asiantuntijat esittivät, että maskeista on haittaa.

Halla-aho myös epäili, riittävätkö Suomen poliisin rajalliset resurssit valvoa uusia rajoituksia, jos ne tulevat voimaan.

– Tiedetään, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kenties pienimmät poliisivoimat koko EU-alueella. Tässä on nyt huoli siitä, jäävätkö poliisin normaalit tehtävät hoitamatta, koska realiteetit tulevat vastaan.

SUOMEN UUTISET