Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta sekavasta koronaviestinnästä. – Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on myös oltava sellaista, että se on omiaan herättämään luottamusta.

Koronan torjumiseksi Suomi siirtyy ensi maanantaina hallituksen päätöksellä sulkutilaan, jonka aikana useita ravintoloita, kahviloita ja baareja pidetään hallituksen esityksen mukaisesti suljettuna. Myös useita muita paikkoja on suljettu ja kouluissa siirrytään kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Kaupat pysyvät kuitenkin avoinna.

Koronakriisin hoitamisesta on aiheutunut runsaasti viranomaisten ja poliitikkojen välistä hässäkkää, kuten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä aluehallintoviraston riitely kuntosalien aukiolosta. Samalla myös viestintä eri toimijoiden kesken on ollut sekavaa. Kritiikkiä sekavuudesta on saanut osakseen erityisesti STM:n toiminta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että olennaista onkin juuri nyt keskustella siitä, mitä ongelmia koronakriisi on tuonut esiin Suomen päätöksentekoprosessista.

Olisiko koronanyrkille sittenkin tarvetta?

Halla-aho arvioi, että ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta Suomessa.

– Virastot ja ministeriöt eivät koe muodostavansa kollektiivia, joka kävisi keskustelut sisäisesti, vaan kukin varjelee omia kasvojaan ja sysää vastuuta toisille. Taustalla on varmasti osaamattomuutta, joka voi hyvin liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriimme, josta ei yleensä aiheudu ongelmia, kun kaikki on hyvin. Kuitenkin tällaisen kulttuurin heikkoudet paljastuvat silloin, kun pitäisi pystyä toimimaan koordinoidusti. Olisi hyvä, jos meillä olisi ollut päätöksenteossa jonkinlainen solmukohta, kutsutaan sitä sitten vaikka nyrkiksi, joka riitelee sisäisesti tarvittavat asiat ministeriöiden kanssa ja tulee vasta sen jälkeen valmiin linjauksen kanssa julkisuuteen.

A-Talkissa vieraina olivat myös puoluejohtajat Sari Essayah (kd), pääministeri Sanna Marin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), joka asettui Halla-ahon kanssa samoille linjoille.

– Jussi on siinä oikeassa, että edelleen tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Sitä pitää parantaa entisestään.

Ihmiset kaipaavat vastauksia

Myös Essayah arvioi, että tarvetta olisi valtakunnalliselle pandemiaohjausryhmälle, eli ”koronanyrkille” joka pystyisi toimimaan hallinnon tasojen siilojen yli.

– Kansalaisten kannalta on hämmentävintä se, että tällä hetkellä viranomaiset ja hallitus riitelevät keskenään ja antavat sekavia ohjeita. Se heikentää kansalaisten luottamusta, vaikka tässä tilanteessa olisi tärkeää säilyttää luottamus siihen, että ohjeita noudatetaan.

Marinin mukaan ainoa tarvittava koordinaatioelin on maan hallitus.

– Me käymme viikoittain ministeriöiden kanssa läpi hallinnonalojen välisiä kysymyksiä ja olemme tehneet näin koko pandemian ajan.

Hallitus ilmoitti maanantaina keskittävänsä koronaviestinnän Marinin johtamalle valtioneuvoston kanslialle. Käytännössä päätös tarkoittaa, sitä, että ministeri Krista Kiuru ja STM eivät enää johda hallituksen koronaviestintää.

Halla-aho varoittaa, että epäonnistunut viestintä johtaa helposti vaihtoehtoisten teorioiden kehittymiseen marginaaleissa.

– Ongelma on erityisesti siinä, että jos ihmiset eivät saa vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin, joita kriisin jatkuessa itse kullakin herää, niin ihmiset alkavat ajatella asioita itse, ja tehdä omia johtopäätöksiään. Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on oltava sellaista, että se myös on omiaan herättämään luottamusta.

Maskipakko tuskin mahdollinen

Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa maskipakko on ollut arkipäivää jo pitkään. Henriksson sanoi, että maskipakko voisi olla mahdollinen Suomessakin.

– Jos olisi yhteinen tahtotila ja sitä haluttaisiin. Toki tärkeintä tässä on se, että ihmiset ymmärtävät, että maskin käyttäminen on itsessään tärkeää.

Halla-aho sanoi, että useimpien toiveena on, että sulkutila auttaisi nykyiseen tilanteeseen, jotta ei tarvitsisi lähteä muihin toimiin, kuten maskipakkoon.

– Monissa maissa on ollut paljon Suomea jyrkempiä rajoitustoimia, myös maskipakkoja ja silti niissä maissa tautitilanne voi olla pahempi kuin Suomessa.

– Itse en lähtisi ajamaan maskipakkoa enkä edes mielellään juuri keskustelisi siitä ääneen, koska siitä tulee uusi taikasana, johon takerrutaan siinä toivossa, että maskipakolla tilanne helpottaa. Todennäköisesti näin ei silti kävisi. En edes pidä poliittisesti realistisena sitä, että saisimme toteutettua maskipakon, puhumattakaan siitä, että pystyisimme sopimaan pakon rikkomisen sanktioista. Lopputulos olisi, että ne ihmiset, jotka eivät nytkään käytä maskia, eivät käyttäisi sitä, vaikka olisikin maskipakko.

SUOMEN UUTISET