

LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Julkisen sektorin henkilöstön määrä ei voi loputtomiin enää kasvaa – talousprofessori Virén varoittaa: ”Karhu tulee vastaan”
Suomi on virastojen, laitosten ja muiden julkisen sektorin yksiköiden luvattu maa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kuitenkin katsoo, että moni julkinen yksikkö on jo menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa ja suuntautunut omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Viren sanoo, että suunta on väärä. – Emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä, mitä niiden pitää tehdä.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa – myös Suomessa – lähes koko 1900-luvun ajan. Erityisen voimakasta kasvu oli 1960-1980-luvuilla, jolloin suomalaista hyvinvointivaltiota toden teolla rakennettiin.
Julkisten menojen kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, vaan jatkui. Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Vähempikin riittäisi. Tätä mieltä on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén.
Virén sanoo, että valtion ja paikallishallinnon henkilöstö ei voi kasvaa loputtomiin. Sama talousteesi sisältyy myös Virénin äskettäin kirjoittamaan, kaikille tarkoitettuun talouskirjaan Kaksitoista talouden periaatetta.
Järjestelmään tarvitaan avoimuutta
Virén huomauttaa, että hyvin harvalla on enää selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea julkisella sektorilla tällä hetkellä tapahtuu.
– Kukaan ei käytännössä voi ottaa selvää, paljonko valtiolla ja kunnilla on työntekijöitä. Se johtuu siitä, että käytössä on nykyään monimutkaisia yritysjärjestelyjä ja muita malleja, kuten esimerkiksi säätiöyliopistoja.
Kokonaisuus on omiaan johtamaan harhaan, jos haluaa tarkastella numeroita.
– Kokonaisuus näyttää siltä, että julkisella sektorilla ei olisi paljon työntekijöitä, mutta tietyssä mielessä tilastot valehtelevat. Tästä tulisi päästä selkeään järjestelmään, jossa tiedämme tarkasti, mitä tapahtuu, Virén sanoo.
Hän osoittaa esimerkillä, miten ennen oli paremmin: Suomessa oli aikaisemmin käytössä julkisen sektorin virkaluettelot, joissa oli merkitty valtion ja kuntien virkatehtävät. Vuoteen 1993 saakka valtiovarainministeriö myös julkaisi erityistä virkaluetteloa.
– Järjestelmään pitäisi saada taas avoimuutta. Olisi selkeämpää, jos meillä olisi edelleen virastokohtaiset virkaluettelot, joista voi selvittää yksikköjen palveluksessa toimivat henkilöt nimikkeineen. Näkisimme selvästi, paljonko virkamiehiä todellisuudessa on.
Aika lopettaa kuurupiilo
Virénin mukaan julkisella sektorilla on tullut aika lopettaa henkilöstön määriin liittyvä ”kuurupiilo” ja mitä sinne tarvitaan. Samalla olisi helpompaa tarkastella, kasvaako esimerkiksi virastoissa henkilöstön määrä kymmeniä prosentteja vuodessa.
– Ei ole mahdollista keskustella järkevästi henkilöstön määristä, ellemme saa tietää, millaisia muutokset ovat ja ellemme voi arvioida, onko jossain yksikössä jopa liian paljon ihmisiä. Tarvitsemme selkeän kuvan myös siitä, paljonko käytetään ulkoisiin, ostettuihin palveluihin.
Talousprofessori silti huomauttaa, että on normaalia, että eräissä yksiköissä henkilöstön kasvu perustuu todelliseen tarpeeseen. Tällöin kuitenkin olisi tehtävä kompensoivia toimia muualla julkisella sektorilla, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon.
– Jos julkisella sektorilla on aloittaisia kasvutarpeita, ne on kompensoitava leikkauksilla muilta aloilta. Virén katsoo.
Jos missio puuttuu, laitos pitää lakkauttaa
Leikkauksien tekeminen ja julkisen sektorin työntekijöiden määrän pitäminen maltillisena ei kuitenkaan ole helppoa. Kun poliitikko pyytää virkamiehiltä leikkauslistoja, harvinaista on, että virkamiesten määrää oltaisiin leikkaamassa.
Virén sanoo, että olemme jo pian tilanteessa, jossa ”karhu tulee vastaan”.
– Kun karhu lopulta näkyy, joudumme ilman parempaa tietoa tekemään hyvin karkeita päätöksiä, jotka voivat osoittautua myös vääriksi. Voi myös olla, että jossain rekrytoinnit on pakko lopettaa tykkänään, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Meillähän oli Suomessa 1990-luvun alussa jopa rekrytointikielto.
Suomessa riittää virastoja, laitoksia ja julkisia yksiköitä. Virén kuitenkin katsoo, että emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä mitä niiden pitää tehdä.
– Meillä tuntuu olevan instituutioita, kuten Sitra, jotka ovat menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa. Osa laitoksista, kuten Yleisradio ja THL, ovat suuntautuneet täysin omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Valtion tulisikin tässä omaksua omistajan rooli: jos laitoksella ei ole oikeaa missiota, se tulee lakkauttaa.
Tutustu talousprofessorin uutuuskirjaan
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos haastattelee Virénia, joka lukee tylyt luvut Suomen taloudelle: tällä menolla ei hyvinvointivaltioon ole enää kauan varaa.
Menokohteet pitää laittaa järjestykseen ja katsoa mitä valtion kuuluu tehdä, mitä ei.
Virénin kirja Kaksitoista talouden periaatetta on luettavissa täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- virkaluettelo paikallishallinto virastot rekrytoinnit laitokset ostopalvelut lakkauttaminen valtion menot Yleisradio henkilöstö veronmaksajat THL valtion talous Sitra Kunnat Julkinen sektori Avoimuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Julkinen sektori velkaantuu kaiken aikaa – ”Suomi ei voi jatkaa näin”

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Yle jututti vihreitä ”asiantuntijoita” ja julisti, miksi polttoaineveroa ei pidä laskea – asiantuntijoiden taustoista ei tietenkään kerrota mitään

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Yle taikoi valtavan valtiovelan kahdeksi kahvikupiksi, talousprofessorilta vastaveto: ”Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia”

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.