

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikki syytteet – syyttäjä: Aikamoinen yllätys – ”Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan”
Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kaikki kulttuurineuvos Veijo Baltzaria vastaan kohdistetut syytteet laajassa ihmiskauppa- ja seksuaalirikosjutussa. Oikeusprosessi kuitenkin todennäköisesti jatkuu hovioikeudessa, eli syyttäjät ovat valittamassa käräjäoikeuden tuomiosta. Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo Suomen Uutisille, että vapauttavasta tuomiosta on jo ilmoitettu tyytymättömyyttä.
Veijo Baltzaria syytettiin muun muassa kuudesta törkeästä ja yhdestä perusmuotoisesta ihmiskaupasta. Lisäksi syytteiden joukossa on kiskonnantapaisia työsyrjintöjä, raiskauksia ja lievempiä seksuaalirikoksia. Baltzarin lisäksi syytettyinä on kaksi muuta henkilöä, joita syytettiin esimerkiksi avunannosta ihmiskaupparikoksiin. Myös heidän syytteensä hylättiin.
Käräjäoikeus katsoo, että asianomistajat eli uhrit eivät ole olleet Baltzarista riippuvaisessa asemassa tai turvattomassa tilassa, eikä kyse ollut siten ihmiskaupasta. Seksuaalirikoksia koskevista syytteistä ei ollut riittävästi näyttöä.
Salainen oikeudenkäynti
Baltzar vangittiin marraskuussa 2019 Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin törkeästä ihmiskaupasta ja muista rikoksista epäiltynä. Jutun oikeuskäsittely alkoi joulukuussa 2020. Väitetyt rikokset kohdistuivat seitsemään ihmiseen. Baltzar kiisti kaikki syytteet.
Oikeutta käytiin suljetuin ovin, sillä tuomioistuin teki päätöksen salaisesta oikeudenkäynnistä heti käsittelyn alussa. Oikeudenkäynnin salaamisella pyritään suojaamaan asianomistajia eli uhreja ja heidän henkilöllisyyttään. Osa asianomistajista on ollut väitettyjen rikosten tekoaikana alaikäisiä.
Myös käräjäoikeuden tuomio on tuomiolauselmaa ja perusteluista laadittua julkista selostetta lukuun ottamatta salainen.
Tuomiossa yli 600 sivua
Käräjäoikeuden tuomio jäänee välietapiksi, sillä oikeusprosessi hyvin todennäköisesti jatkuu hovioikeudessa, eli syyttäjät ovat valittamassa käräjäoikeuden tuomiosta.
Syyttäjä Mikko Sipilä kertoo Suomen Uutisille, että vapauttavasta tuomiosta on jo ilmoitettu tyytymättömyyttä.
– Valitusaikaa on lähtökohtaisesti 30 päivää, mutta näin isossa jutussa todennäköisesti voi tulla myös lisäaikaa. Tuomiossa on yli 600 sivua, joten tässä menee hetki, että sen ehtii käydä kunnolla läpi. Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan Baltzariin kohdistuvien syytteiden hylkääminen oli aikamoinen yllätys.
– Mielestämme näyttöä oli riittävästi, mutta käräjäoikeus oli eri linjoilla.
Näyttö perustui enimmäkseen henkilötodisteluun
Jutussa oli seitsemän uhria eli asianomistajaa, jotka olivat väitettyjen rikosten tekoaikoina 15–36-vuotiaita. Väitettyjen rikosten tekoaika ulottui vuodesta 2004 vuoteen 2019.
Oikeudenkäynnissä suuri osa syyttäjän esittämästä näytöstä perustui henkilötodisteluun.
– Meidän (syyttäjien) mielestä käsillä oli vahva juttu, mutta käräjäoikeus tuli toiseen lopputulokseen, Sipilä sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työsyrjintä Mikko Sipilä kiskonta Veijo Baltzar oikeudenkäynti tuomioistuin Helsingin käräjäoikeus seksuaalirikokset Raiskaukset Ihmiskauppa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


SDP-Baltzar kertoi kulttitekniikoistaan avoimesti – virkamiehet lappasivat ihastuneina lisää rahaa

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin

Vasemmistoliiton ex-pormestariehdokas käräjille toukokuussa, raskaat syytteet seksuaalirikoksista – oikeutta käydään suljetuin ovin
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.