Hallitus siirtää 0,7 hoitajan henkilöstömitoituksen voimaantuloa 1.1.2028 saakka. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kertoi täysistunnossa tiistaina, ettei hoitajamitoituksen nosto iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä ratkaise sitä ongelmaa, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole riittävästi hoitoalan henkilökuntaa.

Eduskunta päätti tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti, että lain voimaantulosäännöksessä säädettyä iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköissä asiakasta kohti noudatettavan 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa jatkettaisiin 1.1.2028 saakka. Ennen sitä edellytettäisiin vähintään 0,65 työntekijän henkilöstömitoitusta kyseisiin tehtäviin voimassa olevan lain mukaisesti.

Edellinen hallitus päätti, että henkilöstömitoitusta nostetaan nykyisen hallituksen ja eduskunnan aikana vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Henkilöstömitoitus säädettiin alun perin tulevaksi voimaan täysimääräisesti 1.4.2023 päättyvän siirtymäajan jälkeen, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen kasvuun.

Sanna Marinin hallitus kuitenkin totesi itsekin tavoitteensa mahdottomaksi toteuttaa käytännössä ja siirsi yhtenä viimeisistä töistään voimaantulopäiväksi 1.12.2023 ajatuksella ”seuraava hallitus hoitakoon, me otamme kunnian!”

Yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää perusteli asiaa tiistain täysistunnossa:

– Hoitajamitoituksen nosto 0,7 työntekijään ei ole mikään taikaisku, jolla pelastamme vanhustenhoidon ja hoitoalan. Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa.

– Hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,65, koska tällä hetkellä siihen riittää henkilökunta, juuri ja juuri. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että tämä 0,65 pidetään voimassa tämän hallituskauden ajan ja ympärivuorokautisen hoivan 0,7 henkilöstömitoituksen voimaantulo siirretään alkamaan tammikuussa 2028. Tämä siksi, että voimme varmistaa tarvittavan määrän henkilökuntaa, kun tuo mitoitus tulee voimaan.

– Mikäli hoitajamitoitusta nostettaisiin nyt, se johtaisi vain siihen, että useampi vanhus joutuisi jäämään kotiin ilman hoitoa. He, jotka pääsisivät hoitoon, saisivat hyvää ja entistä parempaa hoitoa, mutta yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa. Tämä olisi täysin kestämätöntä, Sillanpää totesi.

Hoitoalan veto- ja pitovoimaa parannettava

Sillanpään mukaan saadaan tehdä kovasti töitä, että tavoitteeseen päästään edes vuoteen 2028 mennessä.

– Hoitajamitoituksen nostoon on aikaa reilut neljä vuotta, ja saamme todella tehdä töitä, että tavoitteeseen päästään. Samaan aikaan väestö ikääntyy, vanhusten määrä kasvaa ja hoitoala menettää työntekijöitä aloille, joilla on paremmat palkat, perusoikeudet kunnossa ja työn kuormitus vähäisempää. Tai sitten lähdetään töihin Ruotsiin tai Norjaan, jossa hoitajat tienaavat tuplasti sen, mitä Suomessa, ja jossa hoitajien perusoikeuksia kunnioitetaan.

– Alan veto- ja pitovoimaa täytyy parantaa. Hallitusohjelmassakin oleva hyvän työn ohjelma on yksi toimi, jolla lähdemme tekemään parannuksia alalle. Meidän tulee huolehtia siitä, että alan työtehtävät täytetään osaavalla väellä, määräaikaisuuksia ei ketjuteta, uusien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan ja henkilökunnan osaamista ylläpidetään. Työn kuormittavuus ei saa nousta liialliseksi.

– Lisäksi itselleni ja tuhansille hoitajille on tärkeää, että hoitajien perusoikeudet taataan, kehollinen itsemääräämisoikeus palautetaan ja pakollisten rokotusten vaatiminen muutetaan takaisin vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Nämä ovat askel siihen suuntaan, että meille riittäisi tulevaisuudessakin hoitajia ja ikääntyneemme saisivat sitä hyvää hoitoa, Sillanpää sanoi.

Suomen Uutiset