Euroopan unioni on komission puheenjohtajan mukaan halukas laajentumaan itään. Eräs ongelmista on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia. EU:n laajentumisaikeista ja sen vaatimista toimista keskusteltiin Ylen A-Talk -ohjelmassa.

EU haluaa byrokraattisten organisaatioiden tapaan laajentua itään ja parhaillaan kuusi valtiota onkin jäsenyysprosessissa. Ja Moldova sekä Ukraina vielä ovella odottamassa. Laajentumisen kannalla on erityisen näkyvästi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Koska prosessi kokonaisuudessaan on raskas, olisikin kenties mahdollista ottaa jäseniä sisään joihinkin EU:n yhteistyökuvioihin. Ikäänkin vaiheittain osajäseneksi. Tämä mahdollisesti nousee esiin jo EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Espanjassa perjantaina 6.10.

Yleisradion A-Talk -ohjelmassa teemasta olivat keskustelemassa entiset europarlamentaarikot ja nykyiset kansanedustajat perussuomalaisten Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Mukana ohjelmassa olivat myös vihreiden Ville Niinistö sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, molemmat nykyisiä europarlamentaarikkoja.

Geopoliittinen intressi kaiken takana

Keskustelijoiden yhteisen näkemyksen mukaan laajentuminen on toki mahdollista mutta ongelmallista. Suurin este on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia.

Kyse onkin enemmän siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan demokraattisen järjestelmän antamista takuista Venäjän ja muiden totalitaaristen valtioiden mahdollista aggressiota vastaan. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kysymysmerkki Euroopan kannalta.

– Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin vahva demografinen muutos. Kohta siellä ei pääse presidentiksi ilman latinojen ääniä ja voidaan miettiä, kuinka paljon he ovat kiinnostuneita Euroopan puolustamisesta tai millainen yhteys heillä enää on Eurooppaan, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Huhtasaari huomautti.

Diktatuurin pelko on viisauden alku

Huhtasaari toki sanoi ymmärtävänsä von der Leyeniä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa.

– Jos emme täytä sitä aukkoa Länsi-Balkanilla tai Ukrainassa, niin kyllä siellä ihan monia muitakin mielenkiintoisia kumppaneita löytyy autoritaarisista maista, kuten Kiina. Eli tässä on aivan selvästi geopoliittinen intressi. On kovin perusteltua, että ollaan siellä.

Vastauksena kysymykseen siitä, kannattaako perussuomalaiset nyt EU:n laajentumista Huhtasaari asetti sanansa varovasti. Hän sanoi kannattavansa ”kumppanimaita” ja ”naapuruston kehittämistä”. Ukrainan nopeaa jäsenyyttä ei voi kannattaa – useammastakaan syystä.

– Jos katsomme EU:n liittymiskriteereitä, niin se ei ole mitenkään realistista lähivuosina.

Pois tulonsiirtounionista

Huhtasaaren mielestä köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja. Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta. ”Ei näitä rahalla kaikkia ratkaista”, vaikka EU tuppaakin usein yrittämään pääomavaltaisia ratkaisuja.

– Samaan aikaan kun me Suomessa mietimme kuumeisesti leikkauslistoja, niin samanaikaisesti EU:n rahoituskehyksen väliarviointiin halutaan 100 miljardia lisää.

– Meidän tulee radikaalisti muuttaa EU:ta tulonsiirtounionista toisenlaiseen EU:hun.

”EU paisuu kuin pullataikina”

Laajeneva EU tarkoittaisi kehittyviä ja laajentuvia sisämarkkinoita eli lisää vientimahdollisuuksia suomalaisillekin. Riippumattomuuskin kasvaisi, jos ajatellaan suhteita vaikkapa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta sitten on se toinen puoli:

– EU on sellainen pytinki, joka paisuu kuin pullataikina ja meppejä tulee paljon lisää.

– EU:n pitäisi muuttua radikaalisti ja juuri tulonsiirtoa pitäisi vähentää. EU ei tarvitse parlamenttia, vaan komission ja EU:n ministerineuvoston tulee riittää. Neuvostossahan on eri maiden demokraattisesti valittujen hallitusten edustus, Huhtasaari sanoi.

Muut keskustelun osanottajat hämmästyivät säikähtäin ja päitään puistellen ohittivat Huhtasaaren esityksen.

– Tästä ei tule mitään, ajatus siitä, että romuttaisimme Euroopan parlamentin, se on kuolleena syntynyt, siunaili RKP:n meppi Torvalds.

Isot maat ajavat omaa etuaan

EU:n hallintoon ja parlamentaariseen edustukseen tarvitaan kuitenkin muutoksia mahdollisesti laajenevassa unionissa. Siitä keskustelussa vallitsi poliittinen yksimielisyys.

Joidenkin mielestä tärkeintä saattaisi olla siirtyminen määräenemmistöön, jossa päätökset syntyvät jo kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällä estettäisiin päätöksenteon halvaantuminen.

– Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat sitä, että isot maat päättävät ja sitten menemme vielä enemmän isojen maiden ehdoilla.

– Ainahan isot maat kuitenkin ajavat omaa etuaan. Kun on yksimielisyysvaade, niin pienelläkin maalla on väliä, Huhtasaari muistutti.

SUOMEN UUTISET