Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

EU:n laajentuminen

Perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner piti avauspuheenvuoron Helsingissä järjestetyssä ECR-ryhmän kokouksessa. &#8211; ECR-kokous on viimeksi järjestetty Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Ehkä jotkut teistä olivat silloin paikalla. Kuinka moni on Helsingissä ensimmäistä kertaa? Ruohonen-Lerner kysyi toivotettuaan kokousvieraat tervetulleiksi Helsinkiin.

ECR-ryhmän kokouksessa järjestetään neljä keskustelupaneelia, joihin on saatu arvovaltaisia puhujavieraita. Keskiviikkona kuullaan alustuksia Suomelle erityisen tärkeästä metsäpolitiikasta, ydinvoimasta ja pienydinvoimasta sekä EU:n tulevaisuudesta, perussopimusten uudistamisesta ja EU:n mahdollisesta laajentumisesta.
&#8211; Huomenna keskustelemme arvaamattoman itänaapurin kanssa elämisestä, turvallisuustilanteesta EU:n pisimmällä, 1 340 kilometrin mittaisella itärajalla ja tarpeesta nostaa puolustuskapasiteettia aikana, jolloin Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan jo kolmatta vuotta. On tärkeää, että vankkumaton tukemme Ukrainalle ja sen kansalle jatkuu vahvana, kertoi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
&#8211; Vierailemme myös Suomen parlamentissa eli eduskunnassa, jossa meidät ottaa vastaan puhemies Jussi Halla-aho, jonka osa teistä tuntee viime kaudelta hänen ollessaan meppinä ECR-ryhmässä. Vierailemme myös Merihaan väestönsuojassa, jossa tutustumme väestönsuojeluun Helsingissä sekä kuulemme kaupunkien roolista osana Suomen kokonaisvarautumista.
Järkeä ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon
ECR-ryhmän kokous pidetään Helsingissä, kun europarlamenttivaaleihin on enää kolme kuukautta aikaa. Jos ennusteisiin on uskominen, tulee ECR-ryhmä pärjäämään hyvin. Myös perussuomalaiset puolueena on nosteessa. Presidentinvaaleissa perussuomalaisten ehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, sai historiallisen hyvän 19 prosentin kannatuksen.
&#8211; Kansalaiset luottavat meihin. On tärkeää, että jatkamme samalla järkilinjalla kuin tähän asti ja pidämme kiinni Prahan julistuksen periaatteista. Ukrainan tukea on jatkettava, ilmastopolitiikkaa on järkevöitettävä, maahanmuuttoa on hallittava. Meidän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava pyrkimyksiä kehittää EU:sta liittovaltio tai supervalta. Tässä on avaimet hyvään vaalitulokseen.
&#8211; Haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleeksi Helsinkiin. Toivottavasti kokousmatkan ohjelma on teille antoisa, Ruohonen-Lerner sanoi ennen kuin antoi puheenvuoron perussuomalaisen puolueen puheenjohtajalle, Suomen varapääministeri ja valtiovarainministeri Riikka Purralle.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner nostaa Suomen Uutisissa esille EU:n perussopimuksiin kaavaillut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi/">suuret muutokset</a>. Hän arvioi, että pyrkimys on tehdä EU:sta eräänlainen liittovaltio. Siinä jäsenmaista tulisi EU:n supervallan alueita. Muutokset uhkaisivat kansallisvaltioiden suvereniteettia. VTT, Suomen Pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä analysoi Suomen Uutisille EU:n haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Ruohonen-Lerner on kritiikissään täysin oikeassa. Perussopimukset luotiin 1990-luvun alussa, kun EU perustettiin Maastrichtin sopimuksella. Sopimusten muuttaminen on ollut vaikeata, koska se edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Nyt on käynnissä todella dramaattinen muutos perussopimuksiin. Euroopan parlamentin valiokunta ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta perussopimuksiin.
Perussopimusten muuttamisyritys osuu hankalaan ajankohtaan, koska EU:lla on valtavia haasteita muutenkin. EU:n komissio tähtää EU:n merkittävään laajentumiseen, mikä toisi mukanaan suuria haasteita. Toiseksi EU:n sisämarkkinat eivät ole kehittyneet odotetusti. Tämä heijastuu myös EU:n huonoon taloudelliseen menestykseen. Kolmanneksi EU on lisännyt yhteisen velan ottoa ja tukien määrää. Komissio on ilman selkeätä päätöstä tekemässä EU:sta velka- ja tulonsiirtounionia. Myös jäsenmaiden valtioiden tuen maidensa yrityssektorille on sallittu kasvaa valtavasti.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viime aikoina kannattanut voimakkaasti laajenemista itäänpäin. Hän perustelee laajenemista sillä, että EU:n geopoliittinen painoarvo kasvaisi. Hän pitää laajentumista jopa EU:n kohtalonkysymyksenä. Hän saattaa olla tässä pahasti hakoteillä. Jäsenyysneuvottelut ovat olleet jo pitkään käynnissä usean Balkanin alueen maan kanssa. Näitä ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Neuvottelut on päätetty käynnistää Ukrainan ja Moldovan kanssa. Myös Georgia haluaa päästä jäsenmaaksi. Turkin kanssa neuvottelut eivät ole edenneet. Jos kaikki hyväksyttäisiin jäseniksi, niin EU kasvaisi peräti 35 maan yhteisöksi.
Laajentuminen muuttaisi olennaisesti unionin poliittista valtatasapainoa. Jäsenmaiden välinen heterogeenisuus kasvaisi valtavasti. Taloudelliset erot maiden välillä kasvaisivat ja samoin asukaskohtaisen kansantulon erot. Paine tulonsiirtoihin korkean elintason maista alemman tason maille kasvaisi suuresti. Kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita olisi hyvin vaikea luoda. Poliittiset erimielisyydet kasvaisivat. Uusissa jäsenmaissa on myös paljon korruptiota ja osassa heikosti toimiva demokratia. Jäsenyyden ehdoissa ei saisi tinkiä lainkaan. Laajenemiseen pitäisi varata aikaa 10-20 vuotta. Ursula von der Leyenin kiirehtimistä uusien jäsenien ottamisessa on vaikeata ymmärtää. Se voisi johtaa pikemminkin EU:n hajoamiseen tai ainakin toiminnan halvaantumiseen sekä jatkuvaan riitelyyn päätöksenteossa.
Kun EU perustettiin 1990-luvun alussa, sen kantava idea oli sisämarkkinat. Ajatus oli lähtöisin ranskalaiselta poliitikolta ja Euroopan unionin komission puheenjohtajalta Jacques Delorsilta. Tavoitteena oli tehostaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden välillä, samoin myös pääoman ja työvoiman osalta. Esikuvana oli Yhdysvaltojen talousmalli. Eurokin perustettiin pitkälti samaa tarkoitusta varten. Ajatuksena oli pienentää valuuttariskejä maiden välisessä toiminnassa. Sisämarkkinat kehittyivätkin hyvin lähinnä teollisuuden osalta noin 20 vuoden ajan. Kansainvälinen finanssikriisi vuosina 2008-2009 johti kuitenkin pysähdystilaan integraatiossa. Sitten alkoi vuoden 2010 euroalueen kriisi. Useita maita jouduttiin tukemaan. Eurokin ajautui kriisiin ja pelastettiin EKP:n tuella.
Palvelujen integraatio ei ole juuri edennyt. Tavoitteeksi asetettu pääomamarkkinaunioni ei ole toteutunut. Yritysten ulkoisesta rahoituksesta on edelleen pääosa pankkiluottoja, pääomamarkkinoilta rahoitusta tulee vähemmän. Euroopan unionin sisämarkkinat toimivat heikosti verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltion talouteen. Euroopan unionin arvokkain ydin sulaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.11.2023 otsikolla ”Eurooppa näivettyy, kun maailma menee menojaan” on dramaattista tekstiä. Tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden sisämarkkinat eivät ole edenneet. Unionin arvokkain ydin sulaa.
Vuosituhannen alussa rakennellun Lissabonin strategian mukaan EU:n tavoite oli olla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietotaitopohjaan perustuva talous. Tämä on jäänyt haaveeksi. Yhdysvallat on ollut jatkuvasti paljon dynaamisempi ja innovatiivisempi talous kuin EU tai mikään sen jäsenmaa erikseen. Yhdysvaltain BKT:n kasvuvauhti on ollut viimeiset 15 vuotta kaksinkertainen EU:hun verrattuna.
EU:n kolmas ongelma on yhteisen velan ja tukipolitiikan kasvu. Näitä komissio suunnittelee lisää. Lisäksi komissio on antanut luvan lisätä jäsenmaiden suoria tukia yrityksille vuosi toisensa perään. Komissio löyhensi valtiontukien antamista ensin koronakriisissä, sitten Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja energiakriisin vuoksi. EU-maat antoivat poikkeustukia yrityksille vuosina 2020-2021 noin 700 miljardia euroa. Viimeisten vajaan kahden vuoden aikana tukia on myönnetty yli 700 miljardia euroa. Neljässä vuodessa tukia on annettu lähes 1 500 miljardia euroa.
Valtion tuet sotkevat markkinoiden toimintaa valtavasti. Resurssit eivät liiku maasta toiseen. Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat häviäjiä. Tässä kilpailussa ne eivät pysy mukana. Vaikka Yhdysvalloissakin on lisätty tukia, toimii markkinaehtoinen talous edelleen hyvin. Siellä on hyvin tehokkaat sisä- ja pääomamarkkinat. Yrityssektori on voimissaan. Vuosituhannen alussa sadasta maailman suurimmasta yrityksestä 40 oli eurooppalaisia. Nyt niitä on enää 12. Lisäksi maailman markkina-arvoltaan kolmenkymmenen suurimman yrityksen joukossa on vain kolme eurooppalaista yritystä, joista kaksi on unionin jäsenmaissa ja yksi sveitsiläinen. Suurin osa on amerikkalaisia. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on laskenut selvästi. Vastaavasti Kiinan ja Yhdysvaltain osuus on kasvanut. Kiinalla on silti vielä pitkä tie Yhdysvaltain tasolle.
Euroopan unioni on ”taantuva suurvalta”. Laajeneminen 35 valtion yhteisöksi voisi olla katastrofi. EU hajaantuisi entistä enemmän hyvin eritasoiseksi maajoukoksi. Komission ja parlamentin tulisi lopultakin keskittyä sisämarkkinoiden eli integraation kehittämiseen ja syventämiseen. Mallia voisi ottaa Yhdysvalloista. Tehtävä on hyvin haastava ja vaativa. Se vie paljon aikaa. Laajentumista on syytä siirtää kauaksi tulevaisuuteen. Vallan keskittäminen komissiolle tulee pysäyttää. Se johtaa vain tehottomuuden kasvuun. Tukipolitiikan kasvattaminen tuhoaa markkinatalouden toiminnan ja vääristää resurssien allokoitumista. Kaiken kaikkiaan EU:n näkymät ovat nyt varsin sumuiset ja sekavat. Hallituksen on syytä arvioida Suomen linjaa EU:n muutoksiin ja kehittämiseen erityisen suurella huolella.
&nbsp;

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Euroopan unioni on komission puheenjohtajan mukaan halukas laajentumaan itään. Eräs ongelmista on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia. EU:n laajentumisaikeista ja sen vaatimista toimista keskusteltiin Ylen A-Talk -ohjelmassa.

EU haluaa byrokraattisten organisaatioiden tapaan laajentua itään ja parhaillaan kuusi valtiota onkin jäsenyysprosessissa. Ja Moldova sekä Ukraina vielä ovella odottamassa. Laajentumisen kannalla on erityisen näkyvästi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Koska prosessi kokonaisuudessaan on raskas, olisikin kenties mahdollista ottaa jäseniä sisään joihinkin EU:n yhteistyökuvioihin. Ikäänkin vaiheittain osajäseneksi. Tämä mahdollisesti nousee esiin jo EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Espanjassa perjantaina 6.10.
Yleisradion <a href="https://areena.yle.fi/1-6394475">A-Talk -ohjelmassa</a> teemasta olivat keskustelemassa entiset europarlamentaarikot ja nykyiset kansanedustajat perussuomalaisten Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Mukana ohjelmassa olivat myös vihreiden Ville Niinistö sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, molemmat nykyisiä europarlamentaarikkoja.
Geopoliittinen intressi kaiken takana
Keskustelijoiden yhteisen näkemyksen mukaan laajentuminen on toki mahdollista mutta ongelmallista. Suurin este on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia.
Kyse onkin enemmän siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan demokraattisen järjestelmän antamista takuista Venäjän ja muiden totalitaaristen valtioiden mahdollista aggressiota vastaan. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kysymysmerkki Euroopan kannalta.
&#8211; Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin vahva demografinen muutos. Kohta siellä ei pääse presidentiksi ilman latinojen ääniä ja voidaan miettiä, kuinka paljon he ovat kiinnostuneita Euroopan puolustamisesta tai millainen yhteys heillä enää on Eurooppaan, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Huhtasaari huomautti.
Diktatuurin pelko on viisauden alku
Huhtasaari toki sanoi ymmärtävänsä von der Leyeniä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa.
&#8211; Jos emme täytä sitä aukkoa Länsi-Balkanilla tai Ukrainassa, niin kyllä siellä ihan monia muitakin mielenkiintoisia kumppaneita löytyy autoritaarisista maista, kuten Kiina. Eli tässä on aivan selvästi geopoliittinen intressi. On kovin perusteltua, että ollaan siellä.
Vastauksena kysymykseen siitä, kannattaako perussuomalaiset nyt EU:n laajentumista Huhtasaari asetti sanansa varovasti. Hän sanoi kannattavansa ”kumppanimaita” ja ”naapuruston kehittämistä”. Ukrainan nopeaa jäsenyyttä ei voi kannattaa &#8211; useammastakaan syystä.
&#8211; Jos katsomme EU:n liittymiskriteereitä, niin se ei ole mitenkään realistista lähivuosina.
Pois tulonsiirtounionista
Huhtasaaren mielestä köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja. Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta. ”Ei näitä rahalla kaikkia ratkaista”, vaikka EU tuppaakin usein yrittämään pääomavaltaisia ratkaisuja.
&#8211; Samaan aikaan kun me Suomessa mietimme kuumeisesti leikkauslistoja, niin samanaikaisesti EU:n rahoituskehyksen väliarviointiin halutaan 100 miljardia lisää.
&#8211; Meidän tulee radikaalisti muuttaa EU:ta tulonsiirtounionista toisenlaiseen EU:hun.
”EU paisuu kuin pullataikina”
Laajeneva EU tarkoittaisi kehittyviä ja laajentuvia sisämarkkinoita eli lisää vientimahdollisuuksia suomalaisillekin. Riippumattomuuskin kasvaisi, jos ajatellaan suhteita vaikkapa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta sitten on se toinen puoli:
&#8211; EU on sellainen pytinki, joka paisuu kuin pullataikina ja meppejä tulee paljon lisää.
&#8211; EU:n pitäisi muuttua radikaalisti ja juuri tulonsiirtoa pitäisi vähentää. EU ei tarvitse parlamenttia, vaan komission ja EU:n ministerineuvoston tulee riittää. Neuvostossahan on eri maiden demokraattisesti valittujen hallitusten edustus, Huhtasaari sanoi.
Muut keskustelun osanottajat hämmästyivät säikähtäin ja päitään puistellen ohittivat Huhtasaaren esityksen.
&#8211; Tästä ei tule mitään, ajatus siitä, että romuttaisimme Euroopan parlamentin, se on kuolleena syntynyt, siunaili RKP:n meppi Torvalds.
Isot maat ajavat omaa etuaan
EU:n hallintoon ja parlamentaariseen edustukseen tarvitaan kuitenkin muutoksia mahdollisesti laajenevassa unionissa. Siitä keskustelussa vallitsi poliittinen yksimielisyys.
Joidenkin mielestä tärkeintä saattaisi olla siirtyminen määräenemmistöön, jossa päätökset syntyvät jo kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällä estettäisiin päätöksenteon halvaantuminen.
&#8211; Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat sitä, että isot maat päättävät ja sitten menemme vielä enemmän isojen maiden ehdoilla.
&#8211; Ainahan isot maat kuitenkin ajavat omaa etuaan. Kun on yksimielisyysvaade, niin pienelläkin maalla on väliä, Huhtasaari muistutti.

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Talousprofessori Matti Virén huomauttaa, että EU pyrkii parhaillaan voimakkaasti laajentumaan, ja mukaan on tulossa useita heikon talouden maita. &#8211; Sehän merkitsee sitä, että tulonjaon ulottuvuus EU:ssa tulee vain korostumaan, professori sanoo.

Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kiinnittää huomiota siihen, että vaikka EU-elvytyspakettia markkinoidaan kansalaisille ”Suomen etuna”, todellisuudessa hankkeessa on kyse tulonsiirtojärjestelmästä, jossa massiivisesti avustetaan eteläisiä EU-maita osin niiden epäonnistuneen taloudenpidon vuoksi sekä kilpailukyvyn menettämisen vuoksi.
Kansanedustaja Ville Tavion vetämässä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=A81z2uVnKBw">talouskeskustelussa</a> Virén kuvaa pelottavana skenaariona tilannetta, jossa elvytyspaketti toteutuu.
&#8211; Ensinnäkään Suomen taloudessa ei ole sellaisia isoja reservejä, joiden avulla tulevaisuuden kasvu olisi hyvä. Me tiedämme jo, että olemme suurissa vaikeuksissa nollakasvun vuoksi ja samaan aikaan julkiselle sektorille on tulossa suuria menokohteita esimerkiksi kansakunnan ikääntymisen vuoksi.
Kehityskulku pitäisi osata nähdä
Virén huomauttaa myös, että EU pyrkii edelleen voimakkaasti laajentumaan. EU:hun joko on pyrkimässä tai unionin kanssa kumppanuusyhteistyössä toimii maita kuten esimerkiksi Turkki, Ukraina, Moldovia ja Georgia.
&#8211; Jos nämä lasketaan mukaan, EU: n väestöpohja olisi kasvamassa noin kolmanneksella. Piikki jää siis auki useille köyhille maille. Sehän merkitsee sitä, että tulonjaon ulottuvuus tulee vain korostumaan. Kaikki rakennerahastojen rahat esimerkiksi olisivat menossa uusille jäsenmaille.
Virén katsoo, että uudessa tilanteessa Suomi on jäämässä paitsioon.
&#8211; Suomelle ei tässä kuviossa ole jäämässä muuta kuin rippeitä. Pitäisi siis osata nähdä kehityskulku, eli mitä oikeasti tapahtuu ja mihin se johtaa, kun avaamme EU:ssa portin selkeälle tulonjakopolitiikalle. Suomen kannalta se ei ole positiivinen skenaario.

EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”

Ruotsin sosialidemokraattinen ex-pääministeri Göran Persson uskaltaa kulkea omia teitään ja vaatii nyt rajoituksia maahanmuuttajien nauttimiin sosiaalietuuksiin. Myös tulijoiden määrää pitäisi rajoittaa. Persson on esitellyt mietteitään ajatuspaja Smedjanin podcastissa ja pohdintoja siteeraa Expressen.

Göran Perssonin mielestä maahanmuutto Ruotsiin alkoi suistua raiteiltaan siinä vaiheessa, kun työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa astui voimaan. Kontrolli on sen jälkeen osoittautunut vaikeaksi.
&#8211; <a href="https://www.expressen.se/nyheter/goran-persson-begransa-valfarden-for-nyanlanda/">Varoitin</a> tästä EU:n laajentumisen yhteydessä. Kyseessä on sosiaalinen turismi ja sitä on vaikeaa hallita.
Persson olisi halunnut seitsenvuotisen siirtymäajan EU:n työmarkkinoiden avaamiselle mutta sai näpeilleen valtiopäivillä.
&#8211; Siitä lähtien tänne on voinut tulla kuka hyvänsä ja se on täysin kestämätöntä, vaikka ajatus sinänsä onkin kaunis.
”Karenssi etujen hyödyntämiseen”
Entisen pääministerin mielestä Ruotsi ei voi yksin kantaa turvapaikanhakijoiden taakkaa koko EU:ssa. Tarvitaan katto maahanmuutolle tai ainakin askelmerkit siitä, minne ollaan menossa.
&#8211; Tähän on saatava jonkinlainen tolkku. Joko lyödään lukkoon selvät numerot tai ymmärrettävät tienviitat tulevalle kehitykselle. Aikanaan Ruotsi hyötyi siirtolaisuudesta, kun se hoidettiin järkevästi ja tilaa on vieläkin, mutta vain kontrolloidusti toteutettuna.
Persson haluaisi myös rajoittaa maahanmuuttajien mahdollisuutta hyödyntää Ruotsin hyvinvointijärjestelmää. Parlamentaarinen maahanmuuttokomitea tätä pohtikin mutta hanke jäi suutariksi.
&#8211; Maahanmuuttajalla täytyy olla työpaikka tänne tullessaan ja myös jonkin mittainen odotusaika kaikkien niiden etuuksien hyödyntämiselle, jotka me ruotsalaiset olemme koko ikämme ponnistellen saaneet aikaiseksi.
&nbsp;

Ruotsin ex-pääministeri vaatii rajoja maahanmuutolle ja karenssia uusruotsalaisten etuuksille: ”Tänne on voinut tulla kuka hyvänsä ja se on kestämätöntä”

EU:n laajentuminen

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – ”Kansalaiset luottavat meihin”

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”

Ruotsin ex-pääministeri vaatii rajoja maahanmuutolle ja karenssia uusruotsalaisten etuuksille: ”Tänne on voinut tulla kuka hyvänsä ja se on kestämätöntä”

Uusimmat

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026