Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän neljännen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta on auditoitava ja väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys, Juvonen vaatii.

Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)

Ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin (Iltalehti 1.1.2023). Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.

Tammikuussa uutisoitiin myös kehitysapuohjelmaan liittyneestä karmeasta seksuaalisesta hyväksikäyttövyyhdistä, joka salattiin, koska ulkoministeriö oli huolestunut ”maineriskeistä” (Talouselämä 16.1.2023).

Ulkoministeriön toimien laadukkuus epäilyttää

Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin kansanedustaja Arja Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin mm. Sambian osalta, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:

”Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.”

– Kyseisten prosessien laadukkuus epäilyttää, kun väärinkäytöksistä uutisoidaan toistuvasti. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.

Nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua

– Kehitysapuohjelmasta paljastuneet viimeisimmät väärinkäytökset ovat törkeitä: nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua. Ulkoministeriö on peitellyt asiaa. Vyyhti paljastui ulkoministeriölle vuoden 2020 joulukuussa ja tuli julkisuuteen vasta nyt, Juvonen sanoo.

– Kehitysyhteistyötä tekevän järjestön ulkoministeriölle toimittamassa selvityksessä kerrottiin häirinnän ja hyväksikäytön olleen laajaa, ja tekijöinä on ollut myös johtavassa asemassa olleita henkilöitä. Erästä toiminnassa mukana ollutta henkilöä syytettiin neljästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista yksi oli alaikäinen lapsi, sekä entisen kollegan seksuaalisesta häirinnästä. Lisäksi mukana oli avustusrahojen väärinkäyttöä. Tämän kaiken ulkoministeriö halusi salata maineriskien pelossa, kiteyttää Juvonen.

Hallituksen viestintästrategiassa luetellaan viestinnän arvot: valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt arvot – avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys – sekä periaatteet ovat selkänoja strategialle.

Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla

Viime vuonna oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui kaksi kertaa ulkoministeriön toimintaan. Tammikuussa Yle uutisoi oikeuskanslerin antamasta huomautuksesta, koska edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi. Kyseinen käytäntö oli lainvastainen. Joulukuussa oikeuskansleri totesi ulkoministeriön toimineen virheellisesti Afrikan kehityspankin pääoman korotukseen liittyvässä asiassa.

– Siksi kysynkin, onko ministeriön viestintästrategia ollut linjassa hallitusohjelman strategian kanssa avoimuuden osalta. Penään myös vastausta siihen, onko jo vuonna 2015 ministeriön laatima normi ollut vaikeaselkoinen, koska väärinkäytösten raportoinnissa niin yhteistyökumppaneilta UM:ään päin kuin UM:stä julkisuuteen näyttää olevan hankaluuksia. Samoin tiedustelen, olisiko koko kehitysyhteistyön väärinkäytöksiä koskeva toiminta auditoinnin tarpeessa. Mielestäni erityisselvitys on myös tarpeen.

– Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, Juvonen huomauttaa.