Ilta-Sanomien Ulla Appelsin: Suomi ei ole 50-luvun Alabama – lainsäätäjien kehotus ottaa laki omiin käsiin on huolestuttava viesti

Demokratia on hauras järjestelmä. Kun lainsäätäjät hyväksyvät kansalaistottelemattomuuden, he käytännössä julistavat kansalaisille, ettei poliittisiin keinoihin kannata luottaa. Se on hyvin huolestuttava viesti, kirjoittaa päätoimittaja Ulla Appelsin IS:ssa.

Suomi on kansainvälisesti vertaillen säyseän poliittisen kulttuurin maa. Kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat äskettäin Suomessa, ulkomaiset toimittajat hämmästelivät, kun Suomessa ei ollutkaan raivostuneita ihmisiä vastassa. Helsingissä järjestettiin kyllä mielenosoituksia, mutta niissä ei näkynyt aggressiota, ei vihaa, ei paikkojen hajottamista. Mitä tästä suomalaisesta toimintatavasta sitten tulisi ajatella, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kommenttikirjoituksessaan.

Appelsin kertoo pohtineensa asiaa, kun viime päivinä on keskusteltu vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen käytöksestä Finnairin lennolla. Poliisit poistivat Pennasen Berliinin-reittilennolta, kun tämä protestoi lennolla tehtävää ulkomaalaisen palautusta ja kieltäytyi istumasta paikalleen.

Appelsin tunnustaa, että Venäjän vallan alla Suomessa on uhmattu virkavaltaa. Itsenäisestä Suomesta haaveilleet ja Saksaan salaa matkustaneet jääkärit ovat yksi esimerkki. Appelsin kuitenkin korostaa sitä, että sen jälkeen kun suomalaiset ovat saaneet hallita itse omaa maataan, on täällä rauhan aikana ollut ainakin moneen muuhun maahan verrattuna varsin vähän anarkiaa, kansalaistottelemattomuutta ja väkivaltaisia mellakoita.

Appelsin pohtii, onko juuri tämä luottamus joskus kieltämättä tuskastuttavan hitaaseen demokraattiseen prosessiin sekä kansalaisten lainkuuliaisuus Suomen menestyksen salaisuus. Appelsin on huolestunut siitä ydinviestistä, jonka eduskunnassa työskentelevä juristi toiminnallaan lähettää.

Edes sisäministeri Kai Mykkänen ei uskaltanut tuomita Pennasen toimintaa

Appelsinia huolestuttavat myös Pennasta sympatiseeraavat poliitikot: vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto; vasemmistonuoret, jotka ovat kehottaneet kaikkia lentomatkustajia ilmaisemaan kantansa; sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka on sanonut ymmärtävänsä Pennasta.

– Myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ei kyennyt tuomitsemaan Pennasen toimintaa suoraan, vaan hän vetäytyi piiloon sen taakse, että ”Suomessa mielenosoitus- ja ilmaisuoikeus on erittäin tärkeä perusarvo”, Appelsin ihmettelee.

Pennanen ei järjestänyt mielenosoitusta vaan pyrki lentoliikennettä häiritsemällä estämään laittomasti maassa olevan henkilön palautuksen.

– Totta kai ilmaisuoikeus on tärkeä arvo. Mutta ei kai poliitikon viesti kansalle voi olla se, että jos tekee mieli ilmaista itseään, niin siitä vaan, menkää ja häiriköikää? Eikö puolueiden edustajien pitäisi viestiä nimenomaan päinvastaista: Suomessa voi monin keinoin vaikuttaa, tulkaa mukaan toimintaan ja äänestäkää, Appelsin kysyy.

Historialliset vertaukset lähtivät käsistä

Pennasta on verrattu tunnettuihin kansalais- ja ihmisoikeusaktivisteihin Rosa Parksiin ja Nelson Mandelaan, Appelsin toteaa.

– Se on hyvin ontuva vertaus – ei vähiten siksi, että Suomi on niin kaukana kuin olla ja voi 50-luvun Alabamasta tai 50-luvun Etelä-Afrikasta. Parks ja Mandela joutuivat toimimaan täysin toisenlaisissa maailmoissa ja heillä keskiössä oli rasistinen ja sortava yhteiskunta, ei oma performanssi.

Touko Aalto vain korotti panoksia ontuvien historiallisten vertausten ja kärjistysten sarjassa. Ilta-Sanomien haastattelussa hän vertasi lentoepisodia jopa Anne Frankin piilottamiseen natseilta.