

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen: Ampumaratoja tarvitaan lisää – ”Rataverkoston on oltava kattava koko maassa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan ampumaratojen vähäinen määrä Suomessa on ongelma, johon hallituksen tulisi pikaisesti puuttua.
– Suomessa on ollut kauan huolestuttavana suuntauksena ampumaratojen jatkuva väheneminen. Tämä trendi ei saa enää jatkua. Laadukkaita ampumaratojaratoja tulee lisätä erityisesti niille alueille, joilla radat ovat ajautuneet aivan liian kauas metsästäjistä ja muista ammunnan harrastajista, Olli Immonen linjaa tuoreessa blogi-kirjoituksessaan.
Liian tiukkoja ympäristömääräyksiä
Myös Metsästäjäliitto on ilmaissut huolensa ampumaratojen vähenemisestä. Sen mukaan ampumaratojen määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja niitä on toiminnassa enää vain 670.
– On kiistatonta, että ammunnan harjoittelu luo perustan koko lajille. Esimerkiksi ennen metsästyskauden alkua jokainen vastuunsa tiedostava metsästäjä haluaa varmistaa taitonsa ampumaradalla, Immonen toteaa.
Immosen mukaan joillakin alueilla ampumaratojen toimintaluvat ovat kiven takana ja myös lupien saaminen on hankalaa ja hidasta.
– Palautetta on tullut myös siitä, että eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä koskien ampumaratalupien käsittelyä. Ympäristöministeriön säädöksiä ja ohjeita tulkitaan alueellisesti eri tavoin. Lisäksi ampumaradoilla on erilaisia tiukkoja ympäristömääräyksiä, ja yhä harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla. Kunnilla voi olla myös vaikeuksia toteuttaa ratahankkeita heikkenevien taloudellisten resurssien vuoksi.
Lainsäädäntö ei saa olla esteenä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilannetta.
– Tämä on syytä huomioida, kun mietitään ratojen merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Valtiovallan on syytä tiedostaa lajin kokonaisvaltainen merkitys yhteiskunnassamme. Suomalaisten kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on tuettava ja siihen on rohkaistava, Immonen toteaa.
– Toimia ja tehokkuutta tarvitaan usealla tasolla sekä käytännön toteutuksessa että lainsäädännössä. Lainsäädäntö ei saa olla este ratahankkeille. Tarvitaan myös lakimuutoksia, joilla mahdollistettaisiin Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksissa.
Pitkät välimatkat este harjoittelulle
Immosen mukaan tilannetta auttaa hieman se, että maa- ja metsätalousministeriö on rahoittamassa ympäristölupahanketta, jonka tavoitteena on saada ympäristölupa noin 150 ampumaradalle.
– Hanke toivottavasti hidastaa rataverkoston harvenemista, mutta se ei ole yksin riittävä toimenpide kattamaan nykyisiä tarpeita. Vallitsevasta, suorastaan kriisinomaisesta tilanteesta on päästävä eteenpäin ja turvattava rataverkosto järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti kattavasti.
– Riittävän usealla frekvenssillä tapahtuva harjoittelu on mahdollistettava ja harjoittelu on voitava tehdä turvallisissa ja laadukkaissa olosuhteissa. Välimatkat radoille eivät saa muodostua esteeksi harjoittelulle.
Byrokratiaa tulee vähentää
Immonen muistuttaa, että Suomessa harrastetaan laajasti ammuntaa, ja se on monille enemmän kuin harrastus.
– Ampumaratoja eivät tarvitse ainoastaan harrastajat ja metsästäjät, vaan niitä tarvitsevat myös viranomaiset, ampumaurheilijat ja reserviläiset.
– Nykyistä ampumaratalainsäädäntöä on välittömästi ryhdyttävä uudistamaan ja selkeyttämään. Byrokratiaa tulee vähentää ja lupaedellytyksiä helpottaa. Ympäristöviranomaisten tietotaito on päivitettävä vastaamaan tarvetta, jotta käytänteet eri kunnissa saadaan yhdenmukaisiksi. Hieno laji vaatii tasoisensa olosuhteet. On koko Suomen etu, että lajin harrastaminen tehdään joustavaksi ja valtakunnallisesti kattavaksi, Immonen totea.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- harjoittelu toimintaluvat ympäristömääräykset ampumaradat Maanpuolustuskoulutus maa- ja metsätalousministeriö Puolustusvoimat Byrokratia Turvallisuus Olli Immonen maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri ja Ronkainen: Ampumaratojen riittävyys varmistettava

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – ”On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Huru ja Junnila vaativat järkeä ampumaratojen ympäristölupakäytäntöihin

Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Kansanedustaja Huru kahmii mitaleita Hollannissa kansainvälisissä ampumakisoissa

Antikainen: Verovähennysoikeus tukemaan vapaaehtoista maanpuolustusta

Kansanedustaja Petri Huru niitti menestystä haulikkoammunnassa Kanadassa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














