

LEHTIKUVA
Immonen: Huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt on kyettävä toteuttamaan kotimaisin voimin
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä, jotta huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt voidaan tulevaisuudessa varmistaa suomalaisen työn avulla erityisesti poikkeusoloissa.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet maataloudesta kriittisiksi aloiksi kotieläintuotannossa eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kannalta välttämättömät tehtävät, peltokasvituotannossa välttämättömät kevät- ja syystyöt, avomaan vihannestuotannossa varhaisvaiheen työt kuten istutustyöt, taimistotuotannossa ravintokasvien ja kasvustojen uusimisaineistojen tuotanto, marjaviljelmien perustamistöissä osa istutustöistä ja varhaisvaiheen hoitotöistä ja ammattikalastuksessa troolarikalastustyöntekijät.
– Koronakriisi on osoittanut, ettei maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla enää varmoja, siksi alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää, Olli Immonen sanoo.
Kotimaista työvoimaa tarvitaan
Maataloudessa työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. Maa‑ ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1 500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä.
Immosen mukaan maatalouden tilanne on kausityöntekijöiden riittävän saannin osalta haastava. Myös kotimaista työvoimaa tarvitaan, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä. Sato on saatava korjattua ja kylvö- ja istutustyöt tehtyä. Yrittäjien on saatava varmuus siitä, että sato myös tullaan korjaamaan.
– Koronapandemian aikana haasteena on ollut saada riittävästi työvoimaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiin maataloustöihin. Kriisi on osoittanut, että vaikka Suomessa on suhteellisen korkea ruoan kotimaisuusaste, satokausi ei ole turvattu ilman ulkomaalaista työvoimaa. Kriittiset maatalouden tehtävät ovat tällä hetkellä liian paljon riippuvaisia ulkomaisen työvoiman saatavuudesta Suomeen myös poikkeusoloissa, Immonen toteaa.
Riittävä omaivaraisuus turvattava
Maataloudessa erityisesti satokaudella marjanpoiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suurin osa näistä henkilöistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta. Lähtömaita ovat olleet perinteisesti Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa ja Venäjä. Poikkeusoloissa on ollut erittäin vaikea saada työntekijöitä Suomeen.
– Kun Suomi on selvinnyt akuutista koronakriisistä, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin ja neuvotteluihin työnantajien ja eri toimijoiden kanssa siitä, kuinka parantaa huoltovarmuutta kriittisten maataloustöiden osalta. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Suomi ei saa nojata huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen osalta liikaa ulkomaisen työvoiman varaan. Peruselintarvikkeiden tuotantoketjussa olevien kriittisten kohtien ulkoistaminen ei ole viisas kehityslinja. Suomen on pyrittävä siihen, että maaseudulle saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa kotimaasta. Tämän saavuttaminen ei tule olemaan nopea prosessi, mutta siihen on tähdättävä aktiivisesti, Immonen sanoo.
– Koronakriisi on osoittanut selkeästi sen, miten tärkeää on turvata riittävä omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomessa. Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on keskeistä huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja kriittisten maataloustöiden tekijöistä kaikissa olosuhteissa. Käynnissä oleva kriisi on tuskin viimeinen, jonka Suomi tulee kohtaamaan. Tämän vuoksi on tärkeää oppia kriisin aikana esiin tulleista ongelmista ja tehdyistä virheistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omavaraisuus koronakriisi ruuantuotanto ulkomainen työvoima Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Halla-aho: “Sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista. Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa”

Virus vastaan valtio – korona leviää räjähdysmäisesti Venäjän arktisilla työmailla

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Uusimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää