

LEHTIKUVA
Immonen: Lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus selvitettävä – “Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden”
Lautamiesjärjestelmää kohtaan on kohdistunut jälleen viime aikoina voimakasta kritiikkiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimiin lautamiesjärjestelmän toimivuuden ja tarpeellisuuden selvittämiseksi vielä tällä vaalikaudella.
– Lautamies toimii tuomarinvalan velvoittamana maallikkona käräjäoikeuksissa. Tuomioistuimessa lautamies, toiselta nimeltään maallikkotuomari, osallistuu käräjäoikeuden lautakuntakäsittelyyn yhdessä ammattituomarin kanssa. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi, kansanedustaja Olli Immonen avaa.
– Kunnan- tai kaupunginvaltuusto valitsee lautamiehet siten, että lautamiehet edustavat mahdollisimman tasapuolisesti väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielirakennetta. Lautamiehet valitaan useimmiten kunnan tai kaupungin poliittisen jakauman perusteella. Poliittisten voimasuhteiden perusteella tapahtuva lautamiesten nimeämistapa on herättänyt oikeudenhoidon ammattilaisten keskuudessa voimakasta kritiikkiä.
Vuoden 2009 lakimuutoksen jälkeen lautamieskokoonpanot osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelyyn. Vuoden 2014 lakimuutos taas karsi lautamieskokoonpanon kolmesta kahteen lautamieheen.
– Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Koska lautamieskokoonpanossa jokaisella tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni, on lautamiesten mahdollista äänestää ammattituomarin kanta nurin. Näin kävi hiljattain, kun Keski-Suomen käräjäoikeudessa tehtiin päätös, jossa raiskaussyyte hylättiin lautamiesäänin. Tämä herätti uudelleen keskustelun lautamiesjärjestelmän mielekkyydestä, Immonen toteaa.
Tarve lautamiehiin on poistunut
Immosen mukaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamisesta on vallinnut Suomessa varsin laaja yksimielisyys.
– Lautamiesten nimeämistapaa on pidetty ongelmallisena. Poliittinen elin valitsee tuomarit vastoin vallan kolmijako-oppia. Politiikka tulisi pitää erillään siitä, miten tuomiovaltaa käytetään. Sekä laillisuusvalvojat että Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco ovat kiinnittäneet huomiota poliittisin perustein valittuihin tuomareihin. Kansan on voitava luottaa tuomioistuinlaitokseen ja pitää sen toimintaa oikeudenmukaisena.
Ammattituomarit ovat todenneet tiedotusvälineissä, että enemmistö lautamiehistä ei kykene arvioimaan, täyttääkö syytetyn menettely rikoksen tunnusmerkit ja millainen tuomio siitä pitää määrätä. Siten he voivat usein vain myötäillä virkatuomarin tahtoa. Joidenkin ammattituomareiden mukaan osalla lautamiehistä voi puolestaan olla ennakkoasenteita, jotka vaikuttavat heidän työskentelyynsä. Lisäksi lautamiehet voivat jopa lisätä tuomarin työtä, kun maallikolle on selitettävä asioita.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto on tiedotusvälineissä todennut, että tarve lautamiehiin on poistunut. Raha olisi syytä keskittää ammattituomareihin. Hänen mielestään luottamus oikeudenhoidon luotettavuuteen ei voi olla enää perusteena lautamiesjärjestelmälle, kun hovioikeuksissakin on vain ammattituomareita.
Politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat
Immosen mukaan työssäkäyvien ihmisten on myös haasteellista osallistua useita päiviä vieviin istuntoihin, jos kyseessä on pitkäkestoinen juttu.
– Lautamiehet osallistuvat vakavien rikosten käsittelyyn, ja erityisesti silloin on ihmisten oikeusturvan kannalta olennaista, että tuomareilla on riittävä asiantuntemus. Lautamiehet valikoituvat kuitenkin juttuihin sattumanvaraisesti. Heillä ei välttämättä ole hyödyllistä asiantuntemusta juuri sen jutun käsittelyyn, johon he osallistuvat.
Immonen tähdentää, että järjestelmän tavoitteena tulee olla oikeusvarmuus ja luottamus siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta ja että tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa lakeja ja kansan oikeuskäsitystä noudattaen.
– Lautamiesjärjestelmän pitkä historia ei ole riittävä peruste sen säilyttämiseksi. Kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ja monien mielestä politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat nykyisessä lautamiesjärjestelmässä. Lautamiesten valintaperusteet voivat vaarantaa oikeuden riippumattomuuden.
– Hallituksen on syytä selvittää lautamiesjärjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus perusteellisesti, Immonen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oikeusvarmuus oikeudenistunnot Jukka Haavisto Syyttäjäyhdistys Greco poliittiset nimitykset ammattituomarit lautakuntakäsittely maallikkotuomari lautamiesjärjestelmä lautamies tuomioistuinlaitos laillisuusvalvojat tuomiovalta Euroopan neuvosto kirjallinen kysymys Käräjäoikeus Kuntavaalit Hovioikeus politiikka Oikeuslaitos Olli Immonen korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihapuhetta kaikkialla näkevä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jahtasi nuorta naista kolme vuotta – ja sai lopulta nenilleen

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Räsäsen oikeudenkäynti haastaa sananvapautta – ”Tuomiolla voisi olla ikäviä vaikutuksia”

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Koskela: Testamenttien väärennökset ja epäselvyydet kuriin

Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Leena Meri oikeudenhoidon määrärahoista vuonna 2023: Hallituksen arvovalinnat näkyvät – ”Olen todella pettynyt”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.