

MATTI MATIKAINEN
Immonen vaatii pakolaisaseman lakkauttamista olosuhteiden muuttuessa – ”Erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleet ja huonosti kotoutuneet palautettava”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia kansainvälisellä suojeluperusteella myönnettyjen oleskelulupien lakkauttamiseksi sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät suojelua enää tarvitse.
Ulkomaalaislain perusteella pakolaisasema tai toissijaisen suojelun perusteella annettu oleskelulupa voidaan lakkauttaa tilanteessa, jossa oleskeluluvan kriteerit eivät enää täyty.
Enemmistö suomalaisista samaa mieltä
Kansainvälinen suojelu kattaa sekä kiintiöpakolaisina että turvapaikanhakijoina maahan tulleet ihmiset.
– Ei ole tarkoituksenmukaista, että suojelua saaneet henkilöt jäävät asumaan Suomeen pysyvästi. On tärkeää, että erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleet ja Suomeen huonosti kotoutuneet, pakolaisstatuksen tai toissijaista suojelua saaneet henkilöt palaavat kotimaihinsa rakentamaan omia maitaan heti, kun se on mahdollista, Immonen perustelee.
TNS Gallupin lokakuussa tekemän kyselyn mukaan peräti 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lähtökohtaisesti ihmisten tulisi palata kotimaihinsa, jos tarve suojelulle lakkaa.
Norja palauttanut somalialaisia
Norjassa on lakkautettu turvapaikanhakijoiden oleskelulupia sen jälkeen, kun maan hallitus linjasi vuonna 2016, että maahanmuuttoviraston on tutkittava ja tarpeen vaatiessa lakkautettava pakolaisstatuksia sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää tarvitse suojelua.
Esimerkiksi Somalia tulkitaan turvalliseksi maaksi, minkä vuoksi somalialaisia on palautettu Norjasta takaisin kotimaahansa.
– Turvapaikkaperusteisen oleskeluluvan väliaikaisuus ja tehokkaasti toimivat palautukset myös todennäköisesti vähentäisivät olennaisesti turvapaikkahakemuksia, eikä Suomi tämän osalta toimisi turvapaikanhakijoille houkuttelevana maana, Immonen toteaa.
Minimittaiset oleskeluluvat käyttöön
Immonen pitää tärkeänä, ettei kansainvälistä suojelutarvetta pidetä keinona siirtää pysyvästi ihmisiä kolmansista maista Eurooppaan.
– Myös uusia oleskelulupia myönnettäessä on pitäydyttävä minimimittaisissa oleskeluluvissa, joita on tarkasteltava kriittisesti uudelleen niiden umpeutuessa.
Suomella rajallinen kantokyky
Suomessa voidaan lakkauttaa pakolaisasema tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa, mikäli henkilö ei ole enää suojelun tarpeessa, jos olosuhteet, joiden vallitessa hänestä on tullut pakolainen, ovat lakanneet olemasta.
Tällainen tilanne voidaan katsoa olevan esimerkiksi silloin, kun henkilön kotimaassa on vakaa ja toimintakykyinen hallitus tai maan turvallisuusolosuhteet ovat muutoin parantuneet.
– Suomen kantokyky on hyvin rajallinen, eikä maailman valtava väestönkasvu tai kolmansien maiden ongelmat helpotu väestönsiirroilla, vaan päinvastoin ennen pitkää romuttavat suomalaisen hyvinvointivaltion. Massamaahanmuutto kolmansista maista korkean elintason Eurooppaan ei ole taloudellisesti, kulttuurisesti eikä ekologisesti kestävää, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palautukset turvapaikkajärjestelmä oleskelulupa Ulkomaalaislaki Eurooppa Norja Suomi pakolaiset Somalia Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Tehokas ja kurinalainen palautusjärjestelmä käyttöön – kielteisen päätöksen saaneet säilöön ja ulos

Suomalaisista 62 prosenttia kannattaa turvapaikan väliaikaisuutta – Halla-aho: Oleskelulupa on lakkautettava, jos suojelulle ei ole tarvetta

Puolueiden puheenjohtajat täysin eri linjoilla maahanmuuttopolitiikasta – Halla-aho: ”Suomesta on tehtävä vähiten houkutteleva EU-kohdemaa turvapakanhakijoille”

Ville Tavio esittää YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Irakilaiset on palautettava kotimaahansa – nyt

Immonen EIT:n tuomiosta: Ikävä tapaus, mutta Suomi ei voi koskaan täysin aukottomasti varmistaa kenenkään palautetun ihmisen turvallisuutta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.