

LEHTIKUVA
Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen
Hallitus on huomioinut kehysriihessä Itä-Suomen tarpeet huolehtimalla, etteivät investoinnit itäisessä Suomessa ja Pohjois-Karjalassa jää kantaverkon kestävyydestä kiinni. Tarvittaessa siitä huolehditaan uudella pääomasijoituksella.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kantaverkko 400 kV yhteyden rakentaminen turvataan yhdenvertaisesti Itä-Suomeen. Asia on ollut korjaamatta jo useita hallituskausia, ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ajanut asiaa jo pitkään.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Timo Vornanen ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
– Kantaverkko mahdollistaa suuren mittakaavan sähköntuotanto- tai kulutushankkeiden liittämisen maakuntiin, joissa niitä on suunnitteilla. Tämän hallituksen puheet Itä-Suomen merkityksestä konkretisoituvat sanoista tekoihin, Antikainen muistuttaa.
– Pohjois-Karjalassa suunnitteilla olevat hankkeet, kuten aurinkopuistot, saavat nyt lähelleen kantaverkon. Alueemme kehitys on hallituksen prioriteetteja. Tämä näkyy nyt selkeästi kehysriihen painotuksessa, Vornanen sanoo.
Itä-Suomen kehitys hallituksen prioriteetteja
Antikaisen ja Vornasen mielestä hallitus on ottanut vakavasti itäisen Suomen aseman vahvistamisen muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
– Kantaverkkoon investoiminen on elintärkeää Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan taloudelliselle kasvulle ja työpaikoille. Kantaverkkoa voi kuvata yritysten investointien ja työpaikkojen kivijalaksi, jota ilman on vaikeaa rakentaa taloa.
– Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puolustanut budjettiriihessä Itä-Suomea ja rajamaakuntia. Alueiden kantaverkolla on keskeinen merkitys koko maan turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, kansanedustajat sanovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Fingrid Timo Vornanen kantaverkko Itä-Suomi Pohjois-Karjala sähköntuotanto työpaikat Investoinnit Riikka Purra Sanna Antikainen Talouskasvu Turvallisuus Huoltovarmuus Kehysriihi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Lehtinen iloitsee Hämeenlinnan keskussairaalan säilymisestä: Hyvä päätös niin Kanta-Hämeen asukkaiden kuin elinvoimankin kannalta

Valtiovarainministeri Purra: Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta

Purra muistuttaa Kreikasta, joka sai asiansa kuntoon vasta vaikeimman kautta – toivoo, ettei velkaantuva Suomi joudu vastaavaan tilanteeseen

Synnytyssairaalaverkko säilyy ennallaan – ”Vahva signaali suomalaisille: nyt on oikea aika perustaa perhe”

Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan

Antikainen: Kehysriihi oli vaikea – sisäinen ja ulkoinen turvallisuus rajattu sopeutustoimien ulkopuolelle
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















