Jussi Halla-aho pohdiskeli syntyjä syviä Maikkarin Ripsan kanssa: ”Yritän olla toistamatta kaikkia niitä virheitä, joita omat vanhempani tekivät”

MTV3:n Vapaalla Ripsan kanssa -ohjelmassa Jussi Halla-aho (ps.) oli valinnut haastattelupaikaksi lapsuutensa Tampereen. Keskustelu alkoi Peltolammin lähiössä, josta Jussilla oli lämpimät muistot. Bensa maksoi saman kuin ammoin ja alakerran naapurikin oli edelleen sama.

– Jokaisella on vain yksi lapsuus, niin ei oikein ole vertailukohtia, pohti Halla-aho kouluaikojaan.

– Täällä oli turvallisen oloista ja paljon sellaista ympäristöä, jossa pystyi suhteellisen huolettomasti liikkumaan, hän muisteli.

Nykyajan trendeistä perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että lapset jumittavat yhä enemmän kotonaan pienestä pitäen. Syynä on se, että vanhemmat suhtautuvat jopa ylivarovaisesti lasten liikkumiseen itsekseen ulkona. Vanhemmat hermostuvat heti, jos eivät saa lastaan välittömästi puhelimella kiinni.

– Eihän lapsia silloin saanut mistään kiinni, jos he olivat kateissa, Halla-aho muisteli omaa lapsuuttaan.

Asiat eivät aina mene kuin oppikirjassa

Ripsa Koskinen kysyi Halla-aholta suoraan sitä, millainen isä tämä itse on. Halla-aho sanoi yrittävänsä parhaansa ”niin kuin varmasti kaikki isät tekevät”.

– Yritän olla toistamatta kaikkia niitä virheitä, joita omat vanhempani tekivät. Vanhempana tosin alkaa olla enemmän ymmärrystä omia vanhempiaan ja heidän tekemiään virheitä kohtaan, kun huomaa, että asiat eivät aina mene niin kuin oppikirjassa.

– Hyvin erilaisistakin oloista lähtöisin olevista ihmisistä kasvaa keskimäärin ihan normaaleja kansalaisia, ihminen on aika kovaa tekoa, Halla-aho pohdiskeli.

Tärkeäksi paikaksi Peltolammin lähiössä Halla-aho nimesi kioskin, jonka tiimoilla ala-asteen loppupuolella oleva nuoriso hengaili iltaisin. Porukka oli vielä niin nuorta, etteivät he uskaltaneet lähteä kaupungille

– Kioskilla roikuttiin ja syljeskeltiin, Halla-aho muisteli ja sanoi vanhemman väen paheksuneen nuorison käytöstä.

Tämän jälkeen tulee jotakin muuta

Koskinen tiedusteli Halla-ahon harrastuksista ja tämä mainitsi ammunnan ja kalastuksen; ”tosin niille ei oikein jää aikaa”. Puheenjohtajan ja europarlamentaarikon työ sekä perhe vievät käytännössä kaiken ajan ja poliitikon omat harrastukset jäävät väkisinkin sivuun.

– Tämä on nyt tätä tässä elämän vaiheessa ja sen jälkeen tulee jotain muuta.

Jussi piipahti ohjelmassa myös vanhassa koulussaan, jossa hän aikoinaan oli joutunut oman kertomansa mukaan kiusatuksi. Avuksi tuli opiskelu ja vanhojen kuvioiden jättäminen taakse.

– Se helpottaa, että pääsee niistä eroon ja löytää uutta seuraa, Halla-aho kuittaa menneet.

Sivistys ja tieto siitä, missä yhteiskunnassa mennään ovat Halla-ahon mukaan arvostettavia asioita.

– Se on vaarallista, kun ei pystytä asettamaan tämän päivän tapahtumia historialliseen yhteyteensä, hän pohtii.

Ajattelen mielelläni ääneen

Halla-aho toteaa, ettei ollut itsekään kiinnostunut politiikasta, kuin vasta reilut kymmenen vuotta sitten, kun itsekin tuli mukaan kuvioihin. Hänen mukaansa politiikka vetoaa sellaisiin ihmisiin, jotka ”haluavat olla huomion keskipisteessä ja parrasvaloissa” sekä arvostavat suuresti omaa ääntään.

– En välttämättä ole sellainen ihminen, Halla-aho myöntää.

-Sen sijaan olen kyllä aina mielelläni ajatellut asioita ja ajatellut myös ääneen, hän tarkentaa. Halla-ahon ponnahduslauta politiikkaan oli blogi, jonka seuraajat kannustivat häntä lähtemään mukaan isompiin kuvioihin.

Ongelmattomuus ei ole oletusarvo

Keskustelijat siirtyivät seuraavaksi kirjastoon, jossa haastattelija rupesi kaivamaan tikulla menneitä. Koskinen tinkasi Halla-ahon kommenttia niihin tuntemuksiin, jotka hänen sisällään velloivat puolueen hajoamisen aikoihin.

– Itseäni ehkä satutti kaikkein eniten se, että ihmiset joiden kanssa oli tehnyt pitkään yhteistyötä ja joita olin tukenut vuosien saatossa aika lailla pyyteettömästi heidän omalla urallaan, pettivät perussuomalaiset. Halla-ahon myönsi, että se ”nakersi uskoa ihmiseen” ja myös monet ystävyyssuhteet katkesivat.

Halla-aho mainitsee, että hänen luonteelleen sopisi parhaiten erilaisten taulukoiden kanssa askarteleminen yliopiston tutkijankammiossa.

– Yliopistossa opitut ajatusmallit ja toimintatavat eivät aina sovi kovin hyvin politiikkaan. Esimerkiksi se, että asiat on perusteltava rationaalisesti ja toisto ei ole suositeltavaa.

Halla-aho on sitä mieltä, että ihmisten ei omassa elämässään pitäisi asettaa vaatimustasoa liian korkealle.

– Tuntuu siltä, että ihmiset pitävät mukavuutta ja ongelmattomuutta jonkinlaisena oletusarvoisena tilana ja aina kun on epämukavaa, sille keksitään jokin diagnoosi.

– Minun mielestäni elämä pitäisi nähdä niin, että se on aika, jolloin on mahdollista tehdä jotakin sellaista, jolla on myönteistä merkitystä jollekin asialle.

Katso ohjelma MTV3:n sivuilta >