Suomessa on 54 Leader-ryhmää, joista viisi vaikuttaa Lapissa. Euroopan unioni, Suomen valtio ja kunnat rahoittavat Leader-toimintaa. Näiden lisäksi toiminta kerää merkittävän määrän yksityistä rahoitusta. Ryhmien hallituksissa ovat edustettuina alueen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja paikallinen julkinen hallinto. Leader-ryhmien tehtävä on maaseudun ja haja-asutusalueen taloudellisen toiminnan ja yhdyssiteiden vahvistaminen. Monilla Leader-ryhmillä on toimintaa myös kaupungeissa.

– Leader-toiminta on erittäin tärkeää alueilla, joista on pitkät etäisyydet palveluihin. Se tuo elinvoimaa, viihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Se antaa asukkaille uskoa siihen, että myös syrjäisempien alueiden kehittäminen on tärkeää, ja niillä alueella asuvat ihmiset ovat tärkeitä. Leader-toiminta kohdentaa rahoitusta kyläläisiin ja heidän toimintaansa, se kannustaa yhdessä tekemiseen ja oma-aloitteisuuteen. Muut rahoitusinstrumentit eivät juurikaan tätä mahdollisuutta tarjoa, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kertoo.

Kansallinen aluepolitiikka vähentynyt

Kansallinen aluepolitiikka on vähentynyt viime vuosina. Kansallinen innovaatiopolitiikka puolestaan tapahtuu korkeammalla organisaatiotasolla, joka on paikallisen toiminnan kehittäjän ulottumattomissa. Paikallinen Leader-toiminta synnyttää kokeiluja, taloudellista aktiviteettia ja tuottavaa toimintaa pienellä rahalla.

– Toiminnassa syntyvä vipuvaikutus voi olla tärkeä paikallisesti tai yksittäiselle yrittäjälle. Kehittämisideat ja investoinnit synnyttävät yritystoimintaa ja työpaikkoja.

– Koko Lapin kattavaa Leader-ryhmien verkosto on erittäin tärkeä, jotta lappilaiset ihmiset pääsevät kehittämään omaa kotiseutuansa. Leader-hankkeet ovat aina lähtöisin alueen aidosta tarpeesta. Leader-toiminnasta rahoitetut elinvoimahankkeet ovat usein niin pieniä, että niille on haasteellista löytää muita rahoittajia. Toteuttamalla omia hankkeitaan Lapissa Leader-ryhmät toimivat myös alueensa kehittäjinä, toteaa Juuso.

Lapin alueen toimijat huolissaan

Maa- ja metsätalousministeriön tuoreessa arviointijulkaisussa on tuotu esiin vaihtoehto, että jatkossa koko Suomi ei enää olisi katettu Leader-toiminnalla, ja että Leader-ryhmien määrää tulisi vähentää. Lapin alueella toimijat ovat huolissaan siitä, säilyvätkö alueen kaikki 21 kuntaa Leader-toiminnan piirissä.

– Lapin pitkien välimatkatkojen ja harvan asutuksen olosuhteissa ryhmien yhdistäminen vähentäisi alueellista kattavuutta ja sitä kautta mahdollisesti vähentäisi toiminnan aktiivisuutta. Mahdollisen yhdistämisen uhkakuvana on, että joitain alueita jää kokonaan Leader-toiminnan ja rahoituksen ulkopuolelle.

– Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille Lapin alueen kuntien Leader-toiminnan turvaamisesta, Juuso kertoo.

SUOMEN UUTISET