Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän linjauksen mukaan Suomessa ollaan lisäämässä tehohoitopaikat tuhanteen. Toimenpide on hyvä, mutta ennusteiden perusteella ja tehtyjen laskelmien mukaan se määrä ei tule riittämään.

– Tehohoitopaikkojen, hengityslaitteiden ja hoitohenkilökunnan määrää tulisikin lisätä ennen epidemian huippuvaihetta ilman määriteltyä ylärajaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi lisätä ohjeistustaan tehohoitopaikkojen ja hengityslaitteiden määrästä ja laitteiden lisätilaukset tulisi tehdä välittömästi. Myös valmiuslain 95§:n mukainen terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuus tulisi saada voimaan mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä muissa työtehtävissä kiinni oleville tulisi jo lähettää asiasta ennakkoilmoitus, linjaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Hengityssuojaimet käyttöön kaikille

Monessa Aasian maassa koronaviruksen leviämistä on pystytty hillitsemään paremmalla menestyksellä kuin länsimaissa. Koronavirusepidemian myötä Kiinassa on ollut osassa provinsseista velvollisuus nostaa hengityssuojain kasvoille julkisilla paikoilla liikuttaessa.

Suomessa THL on todennut, ettei hengityssuojaimien käyttö estä viruksen leviämistä/tarttumista, koska perustason hengityssuojaimet eivät ole täysin tiiviitä, ja virukset voivat päästä tartuttamaan käytöstä huolimatta suojaimen käyttäjän. Huomio on kiinnittynyt siihen, kuinka hengityssuojain suojaa sen käyttäjää saamasta tartuntaa. Mikäli tartunnan saanut käyttää hengityssuojainta vähentää se merkittävästi viruksen leviämistä ympäristöön ja ulkopuolisten altistumista.

– Huomio tulisi kiinnittää siihen, että ainakin tartunnan saaneilla olisi käytössä hengityssuojaimet, mutta olisi tärkeää saada hengityssuojaimet käyttöön kaikille, koska virus tarttuu jo ennen varsinaisten oireiden alkamista, eikä kaikkia vähäoireisia ihmisiä pystytä resurssien puutuessa testaamaan. Valtion tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin hengityssuojaimien hankkimiseksi ja toimittamiseksi jokaiselle Suomessa asuvalle, vaatii Juuso.

Reagenssin puute estää testauskapasiteetin kasvattamisen

Tartuntojen lisääntyessä testaamisen tarve kasvaa. Tällä hetkellä tilanne pohjoisen ERVA-alueella on se, että näytteiden analyysissä tarvittavat reagenssit riittävät n. 100- 150 näytteen analysointiin päivässä. Tarve olisi tällä hetkellä n. 600-800 analyysiä pelkästään pohjoisen ERVA-alueella. Näytteitä sinänsä pystyttäisiin ottamaan paljon enemmän, mutta ketju katkeaa tuohon reagenssiaineen puutteeseen.

– Se, millä perusteella reagensseja toimitetaan eri maihin, on epäselvää. Vaikuttaa siltä, että Suomi ei saa reagensseja yhtä paljon kuin muut maat ja esimerkiksi NordLab, joka analysoi pohjoisen ERVA-alueen näytteet, saa vain murto-osan tarvittavasta määrästä.

Juuso vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, onko reagensseja helpompi saada, jos Suomi keskittää hankinnat, jotta ei kävisi niin, että suomalaiset laboratoriot kilpailevat niistä kansainvälisillä markkinoilla keskenään.

SUOMEN UUTISET