Talous

Kansanedustaja Joakim Vigelius antaa täyden tukensa hallituksen puoliväliriihessä tehdyille päätöksille, jotka keventävät työn verotusta yli miljardilla eurolla ja karsivat määrätietoisesti epäolennaisia menoja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.

Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.

Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.

Sosiaali- terveysministeri Kaisa Juuso on tyytyväinen, että omaishoitajiin ja perhehoitajiin kiinnitetään huomioita ja panostetaan myös rahallisesti heidän tukemiseensa.

Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.

Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.

Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.

Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Kaupan liitto kehuu hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä järkeviksi. Ne vahvistavat talouskasvua, ostovoimaa ja palvelutaloutta.

Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävistä veronalennuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin, pieni- ja keskituloisiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta olennaista on pyrkiä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Verotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman paljon työn tekemistä ja talouskasvua tukeva. Keskeinen verokysymys kasvun kannalta on ansiotuloverotus talouden kasvun perustuessa aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan.

Viimeaikaiset uutiset kotihoidossa olevien vanhusten epäillyistä seksuaalirikoksista ovat järkyttäviä. Ne paljastavat karulla tavalla sen, miten haavoittuvaisessa asemassa moni ikäihminen Suomessa elää. Kun vanhukset joutuvat hyväksikäytön kohteeksi siellä, missä heidän pitäisi olla turvassa, olemme epäonnistuneet yhteiskuntana, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat yhdessä laatineet laajan 39 ehdotuksen norminpurkulistan. Lista sisältää konkreettisia toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, sujuvoitetaan palveluita ja parannetaan sääntelyn ennustettavuutta.

SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa hallitukselta puoliväliriihessä päätöksiä, jotka tukevat talouden tasapainottamista oikeudenmukaisesti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.