Kehysriihen anti on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen

Hallitus istui koko torstaipäivän kehysriihessään, jossa tehtiin päätöksiä Suomen talouspoliittisesta suunnasta vuosille 2014-2017. Hallitus ”sopeuttaa” eli kiristää veroja ja leikkaa menoja 600 miljoonalla eurolla -vuositasolla. Toinen puoli on leikkauksia ja toinen verojen kiristämistä.

Yritysvero alas

Ehkä radikaalein hallituksen päätöksistä oli ennen muuta yrityksiltä perittävän yhteisöveron pudottaminen viidenneksellä nykyisestä 24,5 prosentista tasan 20 prosenttiin. Suomen uusi yhteisövero on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsin ja prosenttiyksikön verran alempi kuin Virossa perittävä yhteisövero.

Yhteisöveron alennus on miljardiluokkaa. Se nimittäin merkitsee 900 – 1000 miljoonan euron lovea valtion budjettiin. Hallitus uskoo saavansa tällä tavoin luotua edellytykset kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen luomiselle.

Hallitus myös päätti nostaa kotitalousvähennyksen nykyisestä 2000 eurosta 2400 euroon. EU:n vaatiman rikkiveron vastaiskuksi hallitus kaavailee nykyistä suurempia rekkoja.

Viinalla ja tupakalla

Hallituksen kaivamaa miljardin euron veromonttua täytetään mm. viinan, tupakan, makeisten ja sähköverojen korotuksilla. Hallitus aikoo myös kiristää harmaantalouden ”elinehtoja” satsaamalla veronkiertäjien kiinnisaamiseen. Verotuottaja on tarkoitus lisätä myös siten, että kaikista osingoista maksetaan verot.

Menojakin lisätään

Hallitus laittaa lisää rahaa nuorisotakuun toteuttamiseksi, opintotuki sidotaan indeksiin kuukautta aikaisemmin kuin hallitusohjelmassa luvattiin. Nuorisotyöttömyyden poistamiseen myös satsataan mutta pitkäaikaistyöttömät ovat jäämässä – käytännöllisesti katsoen – huomiotta.

Kehysriihen jälkeen koko eduskunta kokoontui joka torstaiselle hallituksen kyselytunnille, jossa tunnelma oli kuuma: Sali kuhisi, äänteli, ähisi ja huuteli ja tietysti kysyi yhtä ja hallitus vastasi toista. Oli kuitenkin vain yksi asia, jota kaikki pitivät hyvänä, tosin riittämättömänä: Uuden lastensairaalan rakentamiselle hallitus lupaa 40 miljoonaa euroa.

Kypros jäi varjoon

Kyselytunnilla keskityttiin kehysriihen ”antiin” mutta eivät edustajat Kyproksen tukipakettiakaan ole unohtaneet – eivät ainakaan perussuomalaiset jotka ihmettelevät, että valtiovarainministeri on torkkunut väärässä paikassa ja kohdassa. Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) kommentoi asiaa:

– Mitähän prinsessanunta ministeri Urpilainen mahtaa nähdä. Hän oli valmis antamaan Kyprokselle 17 miljardia, 10 miljardia pankkien pääomittamiseen ja 7 miljardia Kyproksen valtiolle. euromaat päättivät, että 10 miljardia riittää Kyprokselle. Kypros torjui avun. Nyt on käynyt ilmi, että Kyprokselle olisikin riittänyt 5 miljardia, jota se haki Venäjältä, mutta Venäjä torjui avun. Nyt ollaan lähtöruudussa, millaisen valtakirjan Urpilainen seuraavaksi Suomelta haluaa.

Eihän tässä näin pitänyt käydä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei ollut kehysriihen tuloksiin tyytyväinen:

– Kehysriihen lopputulos ei ollut sosiaalisesti oikeudenmukainen. Esimerkiksi tulopohja heikkenee, kun hallitus vie kuntien nettotuloista 90 miljoonaa euroa. Tämä heikentää kuntien lähipalveluita.

– Lähes koomista oli, että hallitus esitti opintotuen sitomista indeksiin kuukautta aikaisemmin mitä se olisi itse aiemmin päättänyt, se oikein kukkoili tuolla ”saavutuksella”. Perussuomalaiset esittivät jo kaksi vuotta sitten, että opintotuki tulee sitoa elinkustannusindeksiin, Soini muistutti.

Perussuomalaisten puheenjohtajaa kismittää hallituksen onneton tunarointi kokonaispalkkaratkaisun aikaansaamisessa:

– Hallitus ei pystynyt kätilöimään tulopoliittista kokonaisratkaisua eli TUPO:a. Mutta toteutti silti yhden osapuolen eli EK:n – siis työnantajaleirin – kaikki toiveet.

Mutta ei niin paljon pahaa etteikö jotain hyvääkin.

– ALV:a ei korotettu, liikennehankkeista ei leikattu. Lastensairaala sai rahoitusta ja yli miljardin euron kehitysyhteistyörahoihin puututtiin. Kuitenkin jos Perussuomalaiset olisivat yksin voineet päättää niin olisi tehty monta asiaa toisin, sanoo Soini.

– Esimerkiksi olisimme siirtäneet omaishoidon tuen maksamisen KELA:lle. Yritysten ja toiminimien, ALV-velvollisten arvonlisäveron maksamiskynnyksen olisimme nostaneet nykyisestä 8500 eurosta 25 tuhanteen euroon. Kotitalousvähennyksen olisimme korottaneet suoraan 3000 euroon ja kehitysyhteistyömäärärahoihin olisimme tehneet tuntuvammat leikkaukset.

Perussuomalaisten johtaja nimeää kehysriihen voittajaksi vain yhden ja ainoan: ”Kokoomus”.

Sateenkaarihallituksen osallisista Soini nimeää kaksi puoluetta karvaan kalkin nauttijoiksi siis selviksi häviäjiksi:

– Molemmat vasemmistopuolueet niin sosiaalidemokraatit kuin vasemmistoliittokin. Tosin täytyy myöntää, että Räsänen, Henriksson kuin Arhinmäkikin hymyilivät auvoisesti, kun ministeripesti jatkuikin, naurahtaa oppositiojohtaja.

Perussuomalaiset ottavat tarkasti kantaa jokaiseen yksityiskohtaan kun ne tulevat varsinaisesti eduskunnan käsittelyyn ja siellä mm. valtiovarainvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten ruodittaviksi.