Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä kuultiin eilen kahdelta puoluejohtajalta vaihtoehtoiset näkemykset siitä, mistä hyvinvointialueille saadaan hoitajia töihin. Keskustan Annika Saarikko kaipaa hoitoalalle filippiiniläistä työvoimaa. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan lisäisi resursseja ja rahaa hoitoalalle, ja pyrkisi korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia. Perussuomalaisten linja on selkeä: hoitoalalle on työllistettävä ensisijassa suomalaisia koulutettuja hoitajia.

Hoitajavaje on konkreettinen haaste tuleville sotepäättäjille, sillä useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa. Lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa.

Henkilökunnan vaje myös korostuu korona-aikana.

Hoitajia ei saada lisää ilman uusia resursseja

Perussuomalaisten Riikka Purra on useaan otteeseen todennut, että Suomen sote-järjestelmän ongelmat liittyvät pitkälti siihen, että sote on riittämättömästi resursoitu. Sama ongelma on myös hoitajavajeen taustalla.

Perussuomalaiset haluaa puuttua hoiva-alan sisäisiin ongelmiin, ja tehdä alan houkuttelevammaksi lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Samalla yhteiskunnan on annettava vahva signaali siitä, että hoitajien työ on arvokasta.

Purra huomautti, että riippumatta siitä, käytetäänkö yksityistä vai julkista palvelua, ulkomaalaisia tai suomalaisia hoitajia, tarvitaan lisää rahaa.

– Hoitajia ei siis saada lisää ilman sote-resursseja. Tarvitaan lisää hoitajan vakansseja, jotta työssä olevien työn kuorma suhteessa palkkaan on kestävämpi. Samaan aikaan tarvitaan myös uusia johtamisen malleja, joilla voidaan vaikuttaa viihtyvyyteen työssä. Sama koskee myös lääkäreitä, joista myös on vajetta, Purra sanoi Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä.

Ulkomailta tuleva työvoima ei korjaa ongelmia

Purra huomautti, että ulkomailta tuleva työvoima ei korjaa ongelmia.

– Ensisijaisen tärkeää on nyt korjata hoitoalan sisäisiä ongelmia. Ulkomaalaisten maahantuonti ei itsessään korjaa mitään, sillä ulkomaalaisilla työntekijöillä ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia, että he jaksaisivat paremmin työn kuormaa ja matalaa palkkaa jotenkin paremmin kuin suomalaiset.

Perussuomalaiset myös vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea. Purra korostikin, että Suomessa ulkomaalaisen työntekijän on opittava puhumaan riittävää suomen tai ruotsin kieltä, jotta selviää hoitotyöstä, pystyy hoitamaan vanhuksia ja tulee ymmärretyksi.

– Kommunikaatio on erittäin olennaista, Purra sanoi ja huomautti, että Ruotsista voidaan nähdä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos hoitoalaa käytetään maahanmuuttajien kotouttamiskanavana.

Kielitaidoton avustaja on vanhuksen painajainen

Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) haastattelututkimuksessa kävi äskettäin ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.

Perussuomalaisten linja on selkeä: hoitoalalle on työllistettävä ensisijassa suomalaisia koulutettuja hoitajia.

Keskustan linja on myös selkeä, mutta erilainen. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko haluaa, että Suomeen tuodaan hoitajia ulkomailta.

– Ei ole vaihtoehtoja. Meidän on sanottava kyllä ulkomaiselle työvoimalle, Saarikko totesi ja perusteli näkemystään sillä, että Suomessa työskentelee jo nyt Filippiineiltä saapuneita hoitajia.

– Ovatko ulkomailta tulevat hoitajat sitten edullisempia? Purra kysyi.

Hallitus hamuaa maahanmuuttoa

Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu edistää työperäistä maahanmuuttoa monilla tavoilla siitäkin huolimatta, että hoitajavaje olisi helposti ratkaistavissa kotimaisella työvoimalla.

Suomessa sote-alalle kouluttautuneista yli 72 000 ammattilaista on vaihtanut alaa heikon palkkauksen ja kuluttavan työympäristön vuoksi.

Hoitajia, kuten minkä tahansa alan ammattilaisia on mahdollista rekrytoida, jos palkka vain on kohdallaan ja työolot on laitettu kuntoon.

SUOMEN UUTISET