Kolme perussuomalaista vaihtoehtoa tänään äänestyksessä: Lisää kielikokeilua, yksinhuoltajakorotukseen nosto, asumista halvemmaksi

Eduskunta äänesti tänään ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kokeilusta, asumistuen sitomisesta elinkustannusindeksiin sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Perussuomalaiset jättivät näihin kolmeen oman vaihtoehtonsa valiokunnassa.

Vapaavalintaista kielikokeilua laajennettava

Hallitus on esittänyt, että alueellisten kielikokeilujen kautta 2 200 oppilasta pääsisi vapaavalintaisen kielivalinnan piiriin. Tämä tarkoittaisi siis toisen kotimaisen pakollisuudesta luopumista. Suomenkielisillä toinen kotimainen on ruotsi.

– Kannatamme pääpiirteissään hallituksen esitystä, sillä niin sanotun pakkoruotsin poisto sekä vapaa kielivalinta ovat sisältyneet jo pitkään sekä eduskuntaryhmämme että puolueemme agendaan. Saimme kirjautettua kielikokeilun myös hallitusohjelmaan, kansanedustaja Sami Savio kertoo.

– Pidämme kuitenkin kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää (2 200) aivan liian pienenä. Näkemyksemme mukaan kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrä olisi syytä nostaa 5 000 oppilaaseen.

Perussuomalaiset sanovat, että heidän ehdottamallaan laajemmalla oppilasmäärällä kokeilun todellisten vaikutusten tieteellinen arviointi olisi tarkempaa.

– Tiedostamme, että kokeilun kustannusten riippuvat siitä, kuinka monta oppilasta kokeiluun lähtee. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on varautunut muutosesityksemme aiheuttamiin kustannusvaikutuksiin jättämällä talousarvioaloitteen, kansanedustaja Ritva Elomaa huomauttaa.

– Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Vaikka kielikokeilun pitkän tähtäimen vaikutukset jäävät myöhemmän tarkastelun varaan, me perussuomalaiset katsomme kielikokeilun ja sen tulosten hyödyttävän merkittävästi koulujärjestelmämme kehittämistä.

Perussuomalaiset ovat sinänsä tyytyväisiä, että kielikokeilu tulee voimaan.

– Vaikka me emme saaneet laajennettua kokeilua, alku on hyvä. Ihmetyttää, että muu oppositio vastusti esitystä, Savio ihmettelee.

Yksinhuoltajille helpotusta arkeen

Hallitus esityksen mukaan yksinhuoltajakorotusta nostetaan 4,75 eurolla lasta kohden. Näin tuki nousisi 53,30 euroon kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tason korottaminen ei toimeentulotukea saavissa perheissä vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin.

Perussuomalaiset pitävät korotusta hyvänä ja oikeansuuntaisena tekona, mutta eivät riittävänä. Perussuomalaiset huomauttavat, että hallitus poistaa ensi vuodelta niin sanotun lapsivähennyksen kokonaan. Lapsivähennystä on maksettu 50 euroa per lapsi, jos lapsella on kaksi huoltajaa. Yksihuoltajat ovat saaneet 100 euroa lasta kohden, ja enimmillään tukea on maksettu neljästä lapsesta.

– Lapsivähennyksellä tasattiin vuonna 2014 tehtyjä lapsilisäleikkauksia. Koska lapsivähennystä ei ole tulossa vuodelle 2018, eivät nyt ehdotettavat korotukset ole riittäviä, kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

– Lapsivähennyksen määrä on voinut olla pieni- ja keskituloisilla perheillä jopa 400 euroa puhtaana käteen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus on hyvä askel, mutta ei riittävä. Siksi me esitimme, että yksinhuoltajakorotusta nostetaan 58,30 euroon.

Perussuomalaisten esitys kaatui niukasti äänestyksessä.

Asumistuen leikkaukset vievät toimeentulotukiluukulle

Hallitus esittää, että yleisessä asumistuessa otettaisiin käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osan ja alle 20 neliömetrin asunnon asumismenolle. Lisäksi enimmäisasumismenot sidottaisiin vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Enimmäisasumismenoja korotettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2019 alusta.

– Katsomme, että asumisen kustannukset eivät saa olla esteenä esimerkiksi työnteolle taikka työnteon perässä liikkumiselle. Työnteon on aina oltava kannattavaa, kansanedustaja Olli Immonen sanoo.

– Mielestämme on tärkeää, että jatkossa varmistetaan se, että asumiskustannukset sekä vuokra- että omistusasujille, samoin kuin muillekin mahdollisille erityisryhmille, pysyvät kohtuullisina. Haluammekin muistuttaa perussuomalaisten esittelemästä asumisen halpuutuksen mallista.

Perussuomalaiset huomauttavat, että yleistä asumistukea on jo leikattu kahtena edellisenä vuonna.

– Kun tähän lisätään yleinen asumismenojen nousu sekä vuokratasojen prosentuaaliset korotukset etenkin vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla, on kehityssuuntaus huono, kansanedustaja Rami Lehto huomauttaa.

– Lopuksi haluamme muistuttaa, ettei monilla vuokralla asuvista henkilöistä ole tosiasiallista mahdollisuutta muuttaa edullisimpiin vuokra-asuntoihin. Sellaisia ei edes ole tarjolla, ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla.

Perussuomalaisten esitys sai opposition äänet, muttei tulos ei aivan riittänyt.