Koneen säätiö myösi viime vuonna 50 500 € arvoisen apurahan Suomen Rauhanpuolustajat ry:n Tottelemattomuusakatemialle. Äärivasemmistolaisista kouluttajista koottu ohjelma tarjosi 10-20 nuorelle lukuvuoden mittaisen koulutuskokonaisuuden. Sen tarkoituksena oli edistää osallistujien verkostoitumista eri alojen vasemmistoaktivistien kanssa. Osa heistä tunnetaan lain rajamailla olevista vaikuttamiskeinoista ja niihin yllyttämisestä. Kouluttajina oli mm. Elokapina, Paleface, Syksy Räsänen ja Pontus Purokuru. Teemat vaihtelivat ilmasto- ja eläinoikeusaiheisesta katuaktivismista antikapitalismiin, antimilitarismiin ja wokeen. Koneen säätiön tuki on kouriintuntuva esimerkki suurpääoman ja vasemmistoaktivismin epäpyhästä liitosta.

Kesällä 2021 vasemmistolainen Maailma.net-nettilehti ilmoitti sivuillaan Rauhanpuolustajat ry:n Tottelemattomuusakatemian hakevan lukuvuoden mittaiseen koulutukseen 10-20 ”noin 18-29v. nuorta”. Tottelemattomuusakatemian tarkoituksena oli edesauttaa nuoria verkostoitumaan yhdellä kertaa erilaisten tunnettujen vasemmistoradikaalien kanssa, ammentaa heiltä maailmankuvaa ja oppia erilaisia aktivismin keinoja.

Radikaalivasemmiston kokoontumisajot

Rahoituspäätökseen liitetyn kuvauksen mukaan akatemian tarkoituksena oli mm. ”parantaa asioiden keskinäisriippuvuuden ymmärrystä”, edesauttaa löytämään ”oma polku aktiivisena kansalaisena”, ”verkostoitumaan muiden aktiivisten kansalaisten ja eri teemojen asiantuntijoiden kanssa”, ”löytää uusia toimijoita kansalaisvaikuttamistyöhön”, ”luoda verkostoja eri näkökulmaisen aktivismin kesken, esimerkiksi rauhantyön ja ympäristöliikkeen välille”.

Järjestäjien mukaan koulutus piti sisällään luentoja, työpajoja, ”kansalaisvaikuttamisaktioita”, tutustumiskäyntejä ja opinto- ja lukupiirejä. Oppisisällöt ja kouluttajat edustivat yksinomaan jyrkän vasemmistolaisia ja radikaaleja suuntauksia eri aloilta.

Kouluttajina oli ilmoituksen mukaan mm. Elokapina, vasemmistotaiteilijat Jani Leinonen ja Paleface, kapitalismikriitikko Pontus Purokuru, woke-aktivisti Mona Eid, vasemmistonaisten feminismipalkinnon saanut sekä vapaakaupan vastustajana tunnettu maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, kapinallisuutensa vuoksi pappisvirkansa menettänyt Kai Sadinmaa, Israel-vastaisesta palestiinalaisaktivismista ja Venäjän myötäilystä tunnettu tähtitieteilijä Syksy Räsänen sekä kapitalismikriitikko Antti Jauhiainen.

Teemoihin kuului kulttuurivaikuttamista, ”suoraa toimintaa”, mielenosoitusten masinointia ja mediapeliä, woke-vaikuttamista, kansanliikkeiden kansainvälisen yhteistyön rakentamista, kapinallisuutta kirkon sisällä, vaihtoehtojen hakemista vasemmistolaisista talousjärjestelmistä sekä mustamaalaavan ”vastamainonnan” suunnittelua.

Tottelemattomuusakatemian ohjelmalistalla ollut Pontus Purokurun ”Suoraa toimintaa!” viittaa vuonna 2018 ilmestyneeseen kirjaan, jonka hän on kirjoittanut yhdessä apulaispormestari Anni Sinnemäen puolison Anton Montin kanssa. Kirjan sivuilla kerrotaan avoimesti ”jännittävämmästä tavasta tehdä politiikkaa”. Esittelyssä mainitaan mm. itsenäisyyspäivän Kuokkavierasjuhlat, kakun lyöminen Maailmanpankin johtajan päähän, katuvandalismi ja ”sota” poliisia vastaan sekä aktivistien siirtyminen puoluekoneistoihin.

Käytännössä Tottelemattomuusakatemia oli siis eri aloille ja instituutioihin hivuttautuneiden vasemmistoaktivistien yhteistyöverkoston kasvattamisesta ja yhtenäistämisestä. Samalla nuorille osallistujille iskostettiin yksipuolista poliittista maailmankuvaa sekä perinteisiä parlamentaarisia vaikuttamisihanteita kiertäviä vaikuttamismuotoja. Avokätisen rahoituksen lisäksi Koneen säätiö on antanut siunauksensa kyseenalaiselle, demokratian ja oikeusvaltion ihanteille haistattelevalle ulkoparlamentaariselle vaikuttamiselle.

Koneen säätiön tukemassa Tottelemattomuusakatemiassa Elokapinan koulutusteemaksi oli kirjattu ”Kokouskäytännöt horisontaalisessa liikkeessä, mielenosoittajien oikeudet, lakitarkkailijana ja mediayhteyshenkilönä toimiminen”. Toisin sanoen, Koneen säätiön rahoituksella jalkautetaan kansalaistottelemattomuutta ja tuetaan avoimesti liikettä, joka yllyttää provosoimaan järjestyshäiriöitä piittaamatta toiminnan laittomuudesta.

Koneen säätiö tuki Tottelemattomuusakatemiaa 50 500€ suuruisella apurahalla.

Vasemmiston ja suurpääoman epäpyhä liitto

Koneen säätiö on upporikas. Se on Kone Oyj:n neljänneksi suurin omistaja kolmen prosentin osuudellaan. Omistuksen markkina-arvo on 650 miljoonaa euroa. Sen hallussa on noin 5 prosenttia yhtiön äänivallasta.

Koneen säätiö on tukenut viime vuosina systemaattisesti vasemmistolaista vaikuttamista ja ottanut kantaa poliittisesti jakaviin keskusteluihin. Tammikuussa Koneen säätiön Twitter-tili onnitteli Johanna Vehkoota, kun korkein oikeus kumosi hänen saamansa kunnianloukkaustuomion. Säätiön tulkinnan mukaan journalistin oikeus nimitellä toisia yliampuvasti natsipelleiksi puolustaa ”tutkimuksen vapautta”.

Koneen säätiön Twitter-tili on myös blokkaillut herkästi kriitikoitaan ja leimannut heitä lonkalta ”kiusaajiksi”. Kirsikkana kakun päällä Koneen säätiö antoi viime vuonna yli 100 000 euroa kryptiseen hankkeeseen ”Hydrofeminismi: ajattelua veden kanssa”.

Koneen säätiön toiminta antaa viitteitä jopa jonkinlaisesta suurpääoman ja vasemmistoaktivistien epäpyhästä liitosta. Suomen rikkaimpiin henkilöihin ja Koneen omistajasukuun kuuluva Ilkka Herlin ylistää Elokapinaa. Nykyisin pörssiyhtiö Cargotecin suuromistajana ja hallituksen puheenjohtajana toimiva Herlin kommentoi vuosi sitten Suomen Kuvalehden haastattelussa: ”Elokapina on täyttä asiaa.”

Kone-suvun nuorempi edustaja Jussi Herlin on vastaavasti kuuluttanut intersektionaalisuuden, diversiteetin ja feminismin olevan ”tän vuosikymmenen avainkonsepteja”. Herlin on myös puhunut valkoisuudesta kriittiseen sävyyn. Surullisen kuuluisan Afrikan tähti -kohun aikaan Herlin kommentoi, että kohu oli osoitus suomalaisten rasismista. Hänen mielestään oli ”aivan hullua”, ettei peliä oltu vielä päivitetty nykypäivään afrikkalaisten ehdoilla.

Tottelemattomuusakatemian kaltainen aktivistiverkoston kehittäminen on radikaalivasemmistolle nokkela keino tavoitella kokoaan suurempaa valtaa yhteiskunnassa. Marxilaisfilosofi Antonio Gramscin ikivanha ajatus kulttuurihegemoniasta on johtanut oppiin kaiken politisoimisesta ja mielipideilmaston hallitsemisesta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lopulta kulttuuri ja arvot heijastuvat myös harjoitettavaan politiikkaan. Ajatusta on jatkettu opilla instituutioiden marssittamisesta, jolla aktivistit saavat myötämielisiä liittolaisia yhteiskunnan eri sektoreilta yliopistoista kansalaisjärjestöihin ja jopa julkisiin viranomaisiin.

Suomen uutiset kirjoitti ilmiöstä taannoin artikkelin.

Onko Koneen säätiö on itse yksi esimerkki marssitetusta instituutiosta? Vai käyttääkö suomalainen Herlinin mahtisuku tarkoituksella hyväkseen maailmantuskaan lietsottujen nuorten aktivistien tunnevimmaa omien päämääriensä saavuttamiseen?

Saksalainen kirjailija Oliver Zimski esitti taannoin kysymyksen siitä, miksi sikäläisen äärivasemmistolaisen Antifan väkivaltaiset teot kuitataan olankohautuksella, vaikka maalla on synkkä punaterrorin historia. Hän päätyi toteamaan, että Antifa on vallanpitäjien oma katutappeluosasto, jonka toimintaan media ja viranomaiset eivät juurikaan kiinnitä huomiota.

Koneen säätiön, Elokapinan ja katuanarkismiin kallistuvien hahmojen allianssissa saattaa olla samoja kaikuja. Kun suurpääoma liittoutuu vasemmistorähinöitsijöiden kanssa, ei jälkimmäinen välttämättä ole kuskin paikalla.

Suomalainen hyperrikas eliitti edistää globalisaatiota ja vihreää ideologiaa kaikin mahdollisin keinoin, koska se hyötyy siitä taloudellisesti. Sen on helppo valjastaa tunteella käyvät vasemmistoaktiivit omien teemojensa taakse.

SUOMEN UUTISET