

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”
Voiko Suomi pitää itseään hyvinvointivaltiona, mikäli yli neljäkymmentä alle 18-vuotiasta on ollut epäiltynä väkivaltaisesta henkirikoksesta yhden vuoden aikana? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Väkivaltaisesta henkirikoksesta tai sellaisen yrityksestä epäiltyjä alaikäisiä oli vuonna 2019 yhdeksän. Vuonna 2020 luku moninkertaistui 43:een. Nuorten väkivalta on ollut nouseva trendi etenkin vuosina 2015-2020.
Väkivaltaisuutta näkyy nyt myös yhä nuorempien lasten keskuudessa, sillä tiettävästi jo päiväkoti-ikäiset kohdistavat toisiinsa väkivaltaa.
Kansanedustaja Ari Koponen jatkaa työtä asian eteenpäin viemiseksi ja on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekoselle. Koponen kirjoitti aiheesta myös kolumnin, joka julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 6.1.2021.
Päihteet yleensä mukana kuviossa
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvät useimmiten päihteet, kuten alkoholi ja huumeet. Sisäministeriön vuonna 2012 aiheesta laatiman julkaisun mukaan pääosa henkirikoksia tehneistä nuorista on päihteidenkäyttäjiä. Huomattavalla osalla näistä nuorista on myös vaikea perhetausta. Usein väkivaltarikoksiin syyllistyneet nuoret ovatkin lastensuojelun asiakkaita.
– Nuorten tekemien väkivaltaisten rikosten radikaali kasvu osoittaa, että laeissa, toimintamalleissa ja asenteissa on vakavia puutteita. On meidän lainsäätäjien vastuulla päivittää lait sellaiselle tasolle, että viranomaisilla on tarpeeksi työkaluja toimia tilanteiden vaatimilla tavoilla. Nuorten tekemien vakavien rikosten kohdalla viranomaisilla tulisi olla käytössään kovempia keinoja, joilla väkivalta- tai päihdekierre saadaan katkaistua.
– Vakavien tekojen takana on usein laajoja ongelmia, jotka huonosti hoidettuina johtavat nuorten häiriökäyttäytymiseen. Tällainen käytös on usein seurausta jostakin ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että nuorten kasvu ja koulunkäynti pysyvät turvattuina ja että perheillä olisi voimavaroja kasvattaa lapsia ja nuoria niin, etteivät he ajautuisi tällaisiin äärimmäisiin tekoihin, mitä viime aikoina olemme saaneet median välityksellä lukea, Koponen sanoo.
Nuorten hyvinvointi vastaan puoluepolitiikka
Koposen mukaan koulukiusaaminen on ollut jo vuosia pienessä laskussa, mutta samaan aikaan puhdas nuorten välinen väkivalta on lisääntynyt. Tämä ongelma on päättäjien tiedossa, mutta asiaan ei puututa tarpeeksi, sillä esimerkiksi puoluepoliittinen ristiveto jarruttaa päätöksentekoa.
– Tällaisten ongelmien luulisi olevan yhteisiä, mutta ikävä kyllä niin ei tunnu olevan. Omaa ääntä rakastetaan liikaa, kun pitäisi osata myös kuunnella esimerkiksi juuri nuorten parissa työskenteleviä. Myös nuoret itse ovat kertoneet, kuinka kiusaaminen on muuttunut raaemmaksi, mutta heitä ei kuunnella päättävällä taholla tarpeeksi – jos ollenkaan, Koponen jyrähtää.
Sekä pehmeitä että kovia keinoja tarvitaan
Koposen mukaan ongelma on laaja, eivätkä ratkaisutkaan ole yksinkertaisia. Jotta kiusaamista ja väkivaltaa saataisiin vähennettyä, tarvitaan esimerkiksi kouluihin tarpeeksi opettajia ja muuta henkilökuntaa, matalan kynnyksen apua suoraan koululta, uusia toimintamalleja ja tunnetaitojen opetusta niin, että koko kouluyhteisö voi hyvin.
Lisäksi tarvitaan sellaisia lakimuutoksia, että kouluilla olisi sekä pehmeitä että kovempia työkaluja käytettävissään. Opiskeluun on myös löydyttävä toimivat ja terveet tilat – sellaiset, jotka ottavat huomioon erilaiset oppilaat.
– Jokainen lapsi tarvitsee kuuntelevan ja turvallisen aikuisen, mutta valitettavasti tällaista henkilöä ei ole saatavilla kaikissa kodeissa. Siksi on meidän tehtävämme varmistaa, että vähintään se yksi turvallinen aikuinen löytyy ainakin kouluista. Emme tietenkään voi ulkoistaa kasvatustehtävää kunnille ja valtioille, joten myös koteja on tuettava perhepoliittisilla ratkaisuilla, jotta kasvatuksen ongelmat voidaan voittaa ja hyvinvointia saadaan lisättyä, Koponen lataa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nuorten henkirikokset nuorten väkivalta nuorten pahoinvointi Anna-Kaisa Pekonen Ari Koponen kirjallinen kysymys huumeet Koulukiusaaminen Alkoholi Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä

Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa

Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava

Simula vaatii hallitukselta toimia kyläkoulujen säilyttämiseksi: ”Isot uudet koulut omiaan lisäämään koulukiusaamista”

Suomi on Ruotsin tiellä nuorison integraatiossa – Ranne: ”Sama lapsellinen keskustelu, tuloksena samat ongelmat”

Väkivaltaisten maahanmuuttajanuorten ongelma ei poistu tilastokikkailulla tai kieltämällä maahanmuutosta puhuminen

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Onnettomuuspaikalta karkaaminen yleistynyt – Koponen: ”Raukkamaista paeta paikalta”

Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.