Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla viime viikolla sattunut vakava väkivallanteko, jossa neljän 12-13-vuotiaan epäillään pahoinpidelleen samaa ikäluokkaa olevan 11-vuotiaan sairaalakuntoon, on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toivoo kouluille enemmän resursseja varhaiseen puuttumiseen ja lapsille rakkauden lisäksi myös rajoja.
Kytöpuiston koulun pihalla sattui 15.9. vakava väkivallanteko, jossa neljä kuudesluokkalaista pahoinpiteli samaa ikäluokkaa olevan oppilaan kaatamalla maahan ja sitten potkimalla. Teko oli sen verran vakava, että paikalle kutsuttiin ambulanssi ja uhri joutui käymään sairaalassa.
Myös poliisi on puuttunut asiaan, mutta koska teosta epäillyt ovat alaikäisiä, tapauksesta ei ole käynnistetty rikostutkintaa vaan sitä selvitetään Itä-Uudenmaan poliisin ennalta estävässä toiminnassa.
– Kytöpuiston koulun rehtorin pitää nyt tulla esille antamaan lausunto siitä, mitä koulun sisällä tullaan tekemään asian selvittämiseksi ja siitä, onko koululla jokin suunnitelma tällaisten tilanteiden varalta, koska sellainen pitää joka koulussa olla, toteaa kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Hankala sovitella koulun sisällä
Kiusaamistapaukset ovat hankalia ratkaista ja yrittää sovittelemalla purkaa koulujen sisällä. Koulukiusaamista on ollut aina, ja vaikka sanotaan, ettei ilmiö ole lisääntynyt, vaikuttaa ainakin Elomaan mielestä siltä, että kiusaamistapaukset ovat käyneet raaemmiksi.
Lisäksi mukaan on tullut uusia ulottuvuuksia, kun kiusaamista voidaan tehdä fyysisen ympäristön lisäksi myös sosiaalisessa mediassa.
– Olin aikoinani kahdeksan vuotta sivistysvaliokunnassa, ja sinä aikana asia oli koko ajan esillä valiokunnassa. Muutama vuosi sitten tein Facebook-päivityksen, johon laitoin oman puhelinnumeroni ja pyysin ottamaan yhteyttä, jos tuntuu siltä, että omaa lasta on kiusattu, mutta siihen ei puututa. Sain aiheesta valtavasti puhelinsoittoja ja sähköpostia, kävin muutamissa kiusattujen lasten kodeissa ja soitin aika monelle rehtorille sen vuoden aikana. Sillä saatiin ainakin muutama tapaus hoidettua saamani palautteen perusteella, Elomaa kertoo.
Voi pilata koko elämän
Kokemustensa pohjalta Elomaa teki lakialoitteen koulurauha-asiamiehen nimeämiseksi kuntiin. Aloite ei mennyt läpi, mutta kokemustensa perusteella hän uskoo, että kiusaamistapauksia on joskus aika hankala sovitella koulun sisällä ilman, että joku ulkopuolinen on mukana prosessissa. Elomaa teki myös toimenpidealoitteen vuorovaikutustaitojen ja empatian opettamiseksi jo alaluokilla.
– Jos kiusaajan kotona on joku ongelma, jonka vuoksi hän kiusaa, eikä kiusaamiseen voida millään toimenpiteillä puuttua, se voi pilata ihmisen koko elämän. Siksi kiusaaminen olisi todella tärkeä kitkeä pois. Ari Koponen on tehnyt asiaan liittyen erittäin hyvän kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan, että joka koulussa olisi terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen, sanoo Elomaa.
Lapsi tarvitsee ohjausta ja rajoja
Nyt Vantaalla esiin noussut tapaus on järkyttävän vakava, kun väkivalta on johtanut tajunnan menetykseen. Tekijöiden on ymmärrettävä tekonsa ja niiden seuraukset, ja myös vanhempien pitää olla kuulemistilaisuudessa mukana. Elomaa pitää hyvänä, että virkavaltakin on mukana prosessissa, mutta poliisillakaan ei ole resursseja jokaiseen kiusaamistapaukseen puuttua.
Kiusaaminen tapahtuu usein myös piilossa ja koulumatkoilla, jolloin rehtorien ja opettajien on vaikea siihen puuttua.
– Jos jotain kaipaan vanhasta koululaitoksesta, se on ehdottomasti peruskurinpito ja peruskäyttäytymissäännöt, se, että on rajat. Tästä niin sanotusta vapaasta kasvatuksesta en ole niin innostunut, koska lapsi on vähän hakoteillä silloin kun hän saa tehdä melkein mitä vain. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi panostaa ehdottomasti, Elomaa toteaa.
Oppilailla nykyään paljon ongelmia
Tänä päivänä oppilailla on hyvin paljon erilaisia ongelmia, ja monet kärsivät masennuksesta tai ovat erityisopetuksessa. Lapsille pitäisi saada iskostettua jo varhaisessa vaiheessa, ettei kenelläkään ole oikeutta kiusata toista mistään syystä. Jos kiusaamiseen liittyy jo potkimista tai kuristamista, se tarkoittaa, että jossain päässä on suuri ongelma. Usein ongelma löytyy kotoa.
– Jos lapsi oireilee niin pahasti, että esimerkiksi kiduttaa jotain eläintä, se on valtavan suuri hälytysmerkki siitä, että jotain on pahasti vinossa. Vaikka rangaistus olisi miten kova, se ei paranna tilannetta, koska pitäisi selvittää lähtökohta, ettei kiusaaminen jatkuisi, Elomaa pohtii.
Liian vapaa opetussuunnitelma
Elomaan mielestä opetussuunnitelma on mennyt nykyään liian vapaaksi, ja hän toivookin, että lapsille voitaisiin opettaa vähän enemmän peruskäyttäytymismalleja ja sitä, mikä yhteiskunnassa on hyväksyttyä. Lisäksi tarvitaan riittävästi opettajia ja psykologit sekä terapeutit tarpeeksi lähelle kouluja. Myös koteihin on tarjottava apua.
– Usein kiusaamistapauksiin reagoidaan vasta sitten, kun jotain on jo tapahtunut. KiVa koulu -tyyppiset ohjelmat ovat hyviä, mutta niissäkin tapahtuu kiusaamista. Yhtäkään tapausta ei voi jättää tutkimatta, se on rehtorin tehtävä. Erottamiset eivät välttämättä toimi, perusongelmien selvittäminen on kaiken a ja o. Välittämistä kaipaa jokainen, Elomaa kertoo.
Kukaan ei saa pudota yhteiskunnasta
Välittämisen lisäksi lapset ja nuoret kaipaavat osakseen myös kannustusta, mutta siinäkään ei saa mennä äärimmäisyyksiin. Jos lapsi kasvatetaan uskomaan, että hän on aina kaikessa paras, voivat todellisen elämän vastoinkäymiset olla vaikeita kestää.
Tämän päivän vastoinkäymiset ovat hieman erilaisia kuin vaikkapa 40-luvulla, kun kaikilla ei aina ollut ruokaakaan. Silti ihmiset tässä ajassa masentuvat, kun todellisuus ei vastaakaan median luomia mielikuvia. Vähän siis pitäisi karaistuakin.
– Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta, sillä he ovat meidän tulevaisuutemme. Yksikään ei saa pudota tai syrjäytyä yhteiskunnasta, sillä jokaiselle löytyy paikkansa. Kohdelkaa toisianne kuten haluatte itseänne kohdeltavan. Siinä on valtavan hyvä neuvo, josta voimme kaikki ottaa opiksi, sanoo Elomaa.
SUOMEN UUTISET