Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttumisesta on käsitelty sivistysvaliokunnassa. Valiokunta ehdottaa kansalaisaloitteen hylkäämistä. Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen valiokunnan mietintöön.
Kansalaisaloitteessa esitetään säädettäväksi lakia, joka velvoittaa saamaan jokaiseen maamme alakouluun ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen. Sivistysvaliokunta katsoo, että koulukiusaaminen on vakava ongelma ja että oppilaiden hyvinvointia tulee tukea tehokkaasti. Valiokunta ei kuitenkaan näe tarvetta ryhtyä kansalaisaloitteen mukaisiin toimiin.
– Aloite sai valiokunnassa erittäin hyvän käsittelyn ja kuulimme neljässä eri kokouksessa yhteensä 25 asiantuntijaa. Koulumaailman ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin yli puoluerajojen, mutta ongelmien ratkaisukeinoista oli eriäviä mielipiteitä. Oli kuitenkin hienoa huomata, että valiokunnasta löytyy uskallusta kokeilla myös uusia toimintamalleja ongelmien ratkaisemiseksi, Ari Koponen sanoo.
– Kuulemisissa kävi selkeästi ilmi, että opetussektorin ammattilaisten eli opettajien, koulupsykologien ja kuraattoreiden toimenkuvat ja vastuut ovat niin tarkasti rajattuja, että mietitään jopa sitä kuka saa mitäkin oppilaalle tai vanhemmille sanoa. Tällainen tarkkarajainen ja hierarkkinen järjestelmä ei palvele oppilaiden etua, toteaa sivistysvaliokunnan jäsen Kaisa Juuso.
Mietintö näyttää vihreää valoa kokeiluille
Valiokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja etsiä niistä saatujen kokemusten perusteella paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen puuttumiseksi.
– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kansalaisaloitteessa kuvatun, Keravalla kokeillun pilotin laajentamista ja vastaavien kokeilujen testaamista edelleen joillakin muilla paikkakunnilla valtionavustusten tukemana, tarkentaa valiokunnan jäsen Sanna Antikainen.
– Valiokunnassa löytyi yhteisymmärrystä pilotissakin hyviä tuloksia saaduista asioista kuten siitä, että palvelut ovat oppilaille saatavilla matalalla kynnyksellä suoraan kouluissa ja oppilaitoksissa, oppilas saa yksilöllisten tarpeidensa mukaisen tuen viipymättä, ongelmiin puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa ja ymmärretään tunnetaitojen merkityksen oppilaille sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi, Koponen tiivistää.
Aloitteen käsittely jatkuu eduskunnassa
Koposen marraskuussa 2018 aloittama kansalaisaloite keräsi yhteensä 52 603 allekirjoitusta. Seuraavaksi asian käsittely jatkuu salin puolella valiokunnan mietinnön pohjalta.
– Olen luottavainen, että Keravan kokeiluun saadaan jatkoa pidemmällä pilotoinnilla sekä akateemisella tutkimuksella. Näiden tulosten jälkeen on sitten helpompi tehdä päätöksiä kun tiedämme tutkitun toimintamallin inhimillisistä ja kansantaloudellisista vaikuttavuuksista, katsoo Koponen.
SUOMEN UUTISET