Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

rajat

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esitystä, jossa muutetaan ravintoloita koskevia rajoituksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä ja kritisoivat hallituksen poukkoilevaa toimintaa.

&#8211; Ensin hallitus sääti kesäkuun loppuun asti rajoitukset, joissa ravintolat suljettiin klo 23 ja anniskelu loppumaan klo 22. Sitten tuli täyssulku huhtikuun loppuun, ja nyt muutetaan aikaisempia rajoituksia niin, että ravintolat voidaan määrätä sulkeutumaan jo iltakuudelta ja anniskelu loppumaan viideltä. Hallitus haluaa todellisuudessa sulkea ravintolat, mutta ei halua maksaa yrittäjille korvauksia. Siksi se rajoittaa aukioloaikoja niin, että ravintolatoiminnan harjoittaminen ei ole kannattavaa. Tämä toimintamalli on yksiselitteisesti väärin, joten esitimme esityksen hylkäämistä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kertovat.
Kaikki konseptit sekaisin
Kuten perustuslakiin kaatuneissa liikkumisrajoituksissa, myös ravintolarajoituksissa alkaa olla farssin piirteitä.
&#8211; Pian säädöskokoelmasta löytyy kolme eri lakia, jotka rajoittavat ravintoloiden aukioloa huhtikuussa. Yrittäjien ja työntekijöiden saati kansalaisten on päällekkäisestä lainsäädännöstä vaikea ymmärtää, mikä rajoitus on milloinkin voimassa.
&#8211; Hallitukselta tuntuu olevan kaikki konseptit sekaisin. Pitkäjänteisen lainvalmistelun sijaan säädetään koko ajan jotain, jotta näyttäisi, että hallitus toimii. Sekoilusta kärsivät ravintolayrittäjät, joiden elinkeinosta tehdään mahdotonta, sekä usein muutenkin pienipalkkaiset työntekijät, jotka ovat rajoitusten seurauksena jatkuvasti lomautettuna tai ilman työvuoroja, kolmikko moittii.
Tartunnat leviävät muualla
Ravintoloiden osuus tartunnoista on mitättömän pieni, samaan aikaan todellisiin ongelmiin ei puututa.
&#8211; Saimme valiokunnassa tiedon, että alkuvuoden koronatartunnoista vain 2,4 % oli peräisin ravintoloista. Tämä huomioiden ravintolat on nostettu silmätikuksi kohtuuttomalla tavalla. Samaan aikaan tartunnat leviävät telakoilla, rakennustyömailla, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa, kun rajoituksia ei noudateta.
&#8211; Miksi hallitus ei kohdista huomiotaan sinne, missä tartunnat oikeasti leviävät, vaan keskittyy ainoastaan ravintoloihin? Myös rajoilla pakkotestausten on toimittava, Juvonen, Juuso ja Reijonen toteavat.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallituksen jo kolmas ravintolarajoituslaki hylättävä – päällekkäisessä lainvalmistelussa ei päätä eikä häntää

Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla viime viikolla sattunut vakava väkivallanteko, jossa neljän 12-13-vuotiaan epäillään pahoinpidelleen samaa ikäluokkaa olevan 11-vuotiaan sairaalakuntoon, on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toivoo kouluille enemmän resursseja varhaiseen puuttumiseen ja lapsille rakkauden lisäksi myös rajoja.

Kytöpuiston koulun pihalla sattui 15.9. vakava väkivallanteko, jossa neljä kuudesluokkalaista pahoinpiteli samaa ikäluokkaa olevan oppilaan kaatamalla maahan ja sitten potkimalla. Teko oli sen verran vakava, että paikalle kutsuttiin ambulanssi ja uhri joutui käymään sairaalassa.
Myös poliisi on puuttunut asiaan, mutta koska teosta epäillyt ovat alaikäisiä, tapauksesta ei ole käynnistetty rikostutkintaa vaan sitä selvitetään Itä-Uudenmaan poliisin ennalta estävässä toiminnassa.
&#8211; Kytöpuiston koulun rehtorin pitää nyt tulla esille antamaan lausunto siitä, mitä koulun sisällä tullaan tekemään asian selvittämiseksi ja siitä, onko koululla jokin suunnitelma tällaisten tilanteiden varalta, koska sellainen pitää joka koulussa olla, toteaa kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Hankala sovitella koulun sisällä
Kiusaamistapaukset ovat hankalia ratkaista ja yrittää sovittelemalla purkaa koulujen sisällä. Koulukiusaamista on ollut aina, ja vaikka sanotaan, ettei ilmiö ole lisääntynyt, vaikuttaa ainakin Elomaan mielestä siltä, että kiusaamistapaukset ovat käyneet raaemmiksi.
Lisäksi mukaan on tullut uusia ulottuvuuksia, kun kiusaamista voidaan tehdä fyysisen ympäristön lisäksi myös sosiaalisessa mediassa.
&#8211; Olin aikoinani kahdeksan vuotta sivistysvaliokunnassa, ja sinä aikana asia oli koko ajan esillä valiokunnassa. Muutama vuosi sitten tein Facebook-päivityksen, johon laitoin oman puhelinnumeroni ja pyysin ottamaan yhteyttä, jos tuntuu siltä, että omaa lasta on kiusattu, mutta siihen ei puututa. Sain aiheesta valtavasti puhelinsoittoja ja sähköpostia, kävin muutamissa kiusattujen lasten kodeissa ja soitin aika monelle rehtorille sen vuoden aikana. Sillä saatiin ainakin muutama tapaus hoidettua saamani palautteen perusteella, Elomaa kertoo.
Voi pilata koko elämän
Kokemustensa pohjalta Elomaa teki lakialoitteen koulurauha-asiamiehen nimeämiseksi kuntiin. Aloite ei mennyt läpi, mutta kokemustensa perusteella hän uskoo, että kiusaamistapauksia on joskus aika hankala sovitella koulun sisällä ilman, että joku ulkopuolinen on mukana prosessissa. Elomaa teki myös toimenpidealoitteen vuorovaikutustaitojen ja empatian opettamiseksi jo alaluokilla.
&#8211; Jos kiusaajan kotona on joku ongelma, jonka vuoksi hän kiusaa, eikä kiusaamiseen voida millään toimenpiteillä puuttua, se voi pilata ihmisen koko elämän. Siksi kiusaaminen olisi todella tärkeä kitkeä pois. Ari Koponen on tehnyt asiaan liittyen erittäin hyvän kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan, että joka koulussa olisi terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen, sanoo Elomaa.
Lapsi tarvitsee ohjausta ja rajoja
Nyt Vantaalla esiin noussut tapaus on järkyttävän vakava, kun väkivalta on johtanut tajunnan menetykseen. Tekijöiden on ymmärrettävä tekonsa ja niiden seuraukset, ja myös vanhempien pitää olla kuulemistilaisuudessa mukana. Elomaa pitää hyvänä, että virkavaltakin on mukana prosessissa, mutta poliisillakaan ei ole resursseja jokaiseen kiusaamistapaukseen puuttua.
Kiusaaminen tapahtuu usein myös piilossa ja koulumatkoilla, jolloin rehtorien ja opettajien on vaikea siihen puuttua.
&#8211; Jos jotain kaipaan vanhasta koululaitoksesta, se on ehdottomasti peruskurinpito ja peruskäyttäytymissäännöt, se, että on rajat. Tästä niin sanotusta vapaasta kasvatuksesta en ole niin innostunut, koska lapsi on vähän hakoteillä silloin kun hän saa tehdä melkein mitä vain. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi panostaa ehdottomasti, Elomaa toteaa.
Oppilailla nykyään paljon ongelmia
Tänä päivänä oppilailla on hyvin paljon erilaisia ongelmia, ja monet kärsivät masennuksesta tai ovat erityisopetuksessa. Lapsille pitäisi saada iskostettua jo varhaisessa vaiheessa, ettei kenelläkään ole oikeutta kiusata toista mistään syystä. Jos kiusaamiseen liittyy jo potkimista tai kuristamista, se tarkoittaa, että jossain päässä on suuri ongelma. Usein ongelma löytyy kotoa.
&#8211; Jos lapsi oireilee niin pahasti, että esimerkiksi kiduttaa jotain eläintä, se on valtavan suuri hälytysmerkki siitä, että jotain on pahasti vinossa. Vaikka rangaistus olisi miten kova, se ei paranna tilannetta, koska pitäisi selvittää lähtökohta, ettei kiusaaminen jatkuisi, Elomaa pohtii.
Liian vapaa opetussuunnitelma
Elomaan mielestä opetussuunnitelma on mennyt nykyään liian vapaaksi, ja hän toivookin, että lapsille voitaisiin opettaa vähän enemmän peruskäyttäytymismalleja ja sitä, mikä yhteiskunnassa on hyväksyttyä. Lisäksi tarvitaan riittävästi opettajia ja psykologit sekä terapeutit tarpeeksi lähelle kouluja. Myös koteihin on tarjottava apua.
&#8211; Usein kiusaamistapauksiin reagoidaan vasta sitten, kun jotain on jo tapahtunut. KiVa koulu -tyyppiset ohjelmat ovat hyviä, mutta niissäkin tapahtuu kiusaamista. Yhtäkään tapausta ei voi jättää tutkimatta, se on rehtorin tehtävä. Erottamiset eivät välttämättä toimi, perusongelmien selvittäminen on kaiken a ja o. Välittämistä kaipaa jokainen, Elomaa kertoo.
Kukaan ei saa pudota yhteiskunnasta
Välittämisen lisäksi lapset ja nuoret kaipaavat osakseen myös kannustusta, mutta siinäkään ei saa mennä äärimmäisyyksiin. Jos lapsi kasvatetaan uskomaan, että hän on aina kaikessa paras, voivat todellisen elämän vastoinkäymiset olla vaikeita kestää.
Tämän päivän vastoinkäymiset ovat hieman erilaisia kuin vaikkapa 40-luvulla, kun kaikilla ei aina ollut ruokaakaan. Silti ihmiset tässä ajassa masentuvat, kun todellisuus ei vastaakaan median luomia mielikuvia. Vähän siis pitäisi karaistuakin.
&#8211; Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta, sillä he ovat meidän tulevaisuutemme. Yksikään ei saa pudota tai syrjäytyä yhteiskunnasta, sillä jokaiselle löytyy paikkansa. Kohdelkaa toisianne kuten haluatte itseänne kohdeltavan. Siinä on valtavan hyvä neuvo, josta voimme kaikki ottaa opiksi, sanoo Elomaa.

Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava

Itävallan uusi hallitus haluaa kerätä tiukemman linjan EU-jäsenmaita yhteen taistelemaan laitonta maahanmuuttoa vastaan.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz tapasi vierailullaan Saksan sisäministeri Horst Seehoferin ja toi esiin, että Euroopassa tarvitaan ”halukkaiden akseli pysäyttämään laiton maahanmuutto”. Kurz pitää Saksan sisäministeriä vahvana kumppanina tässä kamppailussa. Lisäksi yhteiseen rintamaan ovat liittymässä muun muassa Tanska ja Italia.
Sisäistä liikkuvuutta suitsittava
Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen ovat tyytyväisiä Itävallan liittokanslerin päättäväisiin otteisiin pyrkiä vahvistamaan rajavalvontavirasto Frontexia EU-puheenjohtajuutensa aikana. Lisäksi kansanedustajat pitävät tärkeänä sitä, että Saksan sisäministeri on osoittanut tukensa Itävallan toimille.
&#8211; On Euroopan kohtalonkysymys, että EU:n ulkorajat saadaan tukittua laittomalta siirtolaisuudelta. Itävallan puheenjohtajakauden iskulause &#8220;Eurooppa joka suojelee&#8221; kiteyttää hyvin olennaiset tavoitteet, Savio toteaa.
&#8211; EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta ei tulisi sallia niin kauan kuin Euroopan ulkorajat vuotavat. Eurooppaan päässeitä maahantulijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, on ollut haastavaa palauttaa takaisin lähtömaihinsa. Tiukan rajavalvonnan lisäksi tarvitaan myös tehokas palautusjärjestelmä, Immonen sanoo.
Suomen kansalta vahva tuki
Savio ja Immonen vaativat Suomea liittymään yhteiseen rintamaan kamppailussa laitonta maahanmuuttoa vastaan. Tähän asti Suomen hallitus on kuitenkin lähinnä kauhistellut tiukemman linjan maahanmuuttopolitiikkaa ajavien maiden toimia, joilla ne pyrkivät patoamaan laitonta maahantuloa.
Kansanedustajat ihmettelevät, miksi suomalaiset ministerit eivät halua tai uskalla ajaa Suomen kansallisen edun kannalta keskeisiä tavoitteita EU-pöydissä.
&#8211; Jos hallitus päättäisi yhdistää voimansa Itävallan, Tanskan, Italian ja muiden tiukemman linjan jäsenmaiden kanssa, saisi se tässä asiassa varmasti Suomen kansalta vahvaa tukea. Sipilän hallituksen aikaisemmat varsin vaatimattomat näytöt eivät anna kuitenkaan aihetta olettaa, että Suomi liittyisi mukaan vastuullisten maiden rintamaan, kansanedustajat kritisoivat.

Savio ja Immonen: Suomi saatava yhteistyöhön tukkimaan Euroopan ulkorajoja!