Tällaisena päivänä on ironista miettiä, miten hallitus on paistatellut viimeiset kaksi vuotta kristallien alla kertoen tehneensä koulutuksen kunnianpalautuksen, sanoo kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen, joka on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten heikentyneistä oppimistuloksista.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan yli 50 % opettajista kokee työtaakkansa liian suureksi ja lähes 40 % kokee työstään stressiä erittäin tai melko usein. Tämä on ajanut uupuneet opettajat sairaslomalle, mielenterveyspalveluiden pariin tai jopa vaihtamaan alaa.

– Ilta-Sanomat koostivat peruskoulun opettajilta listan kuormittavuutta lisäävistä tekijöistä. Opetusalaan kohdistetut leikkaukset, inkluusio, jatkuvat koulu- sekä hankeuudistukset ja opetuksen aikana lisääntynyt älypuhelinten käyttö nousivat esiin toistuvasti, kertoo Ari Koponen.

Opettajat uupuvat, tulokset heikkenevät

Samaan aikaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on toteuttanut selvityksen sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista perusopetuksessa, jonka tulokset julkistettiin eilen.

– Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen on edelleen hyvällä tasolla, oppimistuloseroissa on kuitenkin ollut viime vuosina havaittavissa yhä enemmän eriytymistä heikosti osaavien ja hyvin osaavien oppilaiden välillä. Sukupuolten sisäiset erot suurenevat ja heikompien – sekä poikien että tyttöjen – osaaminen on heikentynyt edelleen, Koponen sanoo.

– Jos koulutuksen resursseja leikataan, henkilökuntaa vähennetään ja erityislapset, nepsyt sekä kielitaidottomat laitetaan opiskelemaan samaan luokkaan niin mitä voimme odottaa? Opettajat uupuvat ja nuorten oppimistulokset heikkenevät. Monissa kunnissa on jo vaikeuksia rekrytoida opettajia kouluihin.

Tarvitaan hyvinvoiva kouluyhteisö

Koposen mielestä ”pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen”.

– Tarvitsemme riittävän määrän motivoituneita opettajia ja oppilashuoltoa sekä terveelliset, turvalliset ja rauhalliset oppimisympäristöt. Ryhmäkokojen tulee olla riittävän pienet ja jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki.

– Oppimistulokset paranevat hyvinvoivan kouluyhteisön myötä. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on panostamista tulevaisuuteen, Koponen painottaa.

SUOMEN UUTISET