Perussuomalaisten mielestä Vantaan kaksoissurma on traaginen osoitus hallituksen holtittomasta politiikasta, jossa suomalaisten verovaroja tuhlataan maailmanparantamiseen omien kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Vakavista mielenterveysongelmista kärsinyttä aikuista poikaansa kotona hoitanut eläkeläispariskunta joutui viikonloppuna poikansa surmaamaksi Vantaalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkeläispariskunta oli hoitanut sairasta poikaansa vuosia kotona, koska he eivät olleet onnistuneet saamaan hänelle hoitopaikkaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on Vantaan tapauksesta syvästi järkyttynyt. Tragedia osoittaa Juvosen mielestä selkeästi sen todellisuuden, missä monissa suomalaisissa perheissä tälläkin hetkellä eletään ilman, että yhteiskuntaa ollenkaan kiinnostaa.

– Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa mieleltään sairaita tai apua tarvitsevia ihmisiä on vailla heille kuuluvaa hoivaa. Tavallaan yhteiskunta on siirtänyt hoivavastuun läheisille, ja kun kyseessä on oma lapsi, usein kaiken lisäksi vielä ikääntyville vanhemmille, jotka ovat koko elämänsä kantaneet huolta oman lapsensa terveydestä. Sitten tilanne voi kulminoitua siihen pisteeseen, että mitään apua ei ole saatu ja lopputulos on lohduton, Juvonen pohtii.

Ääretön tragedia

Juvonen pitää Vantaan tapausta äärettömänä tragediana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa samaan aikaan kehutaan sillä, että ollaan osa Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Juvonen ei tiedä tapauksen taustoista muuta kuin sen, mitä siitä on julkisuudessa kirjoitettu, mutta jos lehtien palstoilla kerrotut tiedot pitävät paikkansa eikä hoitopaikkaa ole yrityksistä huolimatta saatu, on se selkeä osoitus mielenterveyspalvelujen kriisistä.

– Tein jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen avohoidon lisäämisestä ja hoivapaikkojen vähentämisestä mielenterveyspuolella. Minulla oli jo silloin ääretön huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan, kun sellaiset ihmiset ohjataan avohoitoon, jotka tarvitsisivat suurempaa apua, Juvonen kertoo.

Henkisiin ongelmiin saatava apua heti

Hoitotakuun pitäisi Suomessa toteutua, mutta käytännössä näin ei aina käy. Esimerkiksi tässä tilanteessa hoitotakuuta kierretään siten, että ei anneta hoitopaikkaa, koska ei koeta ihmisen olevan hoidon tarpeessa. Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset, joilla olisi tarvetta päästä hoitoon tai terapiaan, ohitetaan pitkillä hoitojonoilla. Silloin monet luovuttavat ja vetäytyvät omiin sopukoihinsa ongelmiensa kanssa.

– Saan lähes päivittäin lukea sähköpostia ja kuulla tarinoita siitä, miten terapiaan pääsy on Suomessa aivan valtavan suuri ongelma. On aivan käsittämätöntä, miten kauan ihmiset, joilla on henkinen hätä, joutuvat odottamaan siinä hädässään, Juvonen sanoo.

Pahoinvointia kotien seinien sisäpuolella

Toinen puoli ongelmasta, josta Juvonen on myös puhunut koko työuransa ajan, on omaisten hätä eli hoitokärsimys: mitä omaiset kokevat joutuessaan seuraamaan vierestä läheistensä ahdinkoa. Vantaan tapauksessakin voi vain kuvitella, miten vanhemmat ovat kokeneet tilanteen, jossa oma lapsi on henkisesti sairas eikä apua saa. Lopulta ihmiset alistuvat yhteiskunnan tahtoon ja antavat olla, koska eivät jaksa enää hakea apua.

– Kotien seinien sisäpuolella voi olla hyvinkin ahdistavia tilanteita, joissa vanhemmat saattavat olla täysin alistettuja. Siellä voi olla vaikka minkälaista pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Kaikki säästösyistä, Juvonen toteaa.

Valtion rahojen tuhlaamisen loputtava

Juvosen mielestä hoitoon pääsyn kynnystä tulisi Suomessa alentaa lisäämällä koulutuspaikkoja psykiatrisille sairaanhoitajille, psykologeille, psykoterapeuteille ja ylipäänsä mielenterveyspuolelle. On myös madallettava sitä tasoa, missä vaiheessa ihmiset voivat toimia esimerkiksi sijaisina tai muissa ammattiin liittyvissä avustavissa työtehtävissä ja saatava opiskelijoiden resurssit paremmin käyttöön. Tärkeintä on, että ihmisten hätä kuullaan.

– Yhteiskunta menee nyt niin järkyttävästi raiteiltaan vielä tämän koronankin myötä. Nuorten ja opiskelijoiden hätä on käsinkosketeltava. Jos tätä eivät ministerit ja hallitus tajua, niin he ovat täysin sulkeneet ulkopuolelle sen, mitä Suomessa tapahtuu. Kaikki jonninjoutava ja ylimääräinen ilmastohumppa ja kehittämiskohteet, joihin tuhlataan valtion rahoja, joutavat nyt pois. Kaikki resurssit on laitettava ihmisten hyvinvointiin, Juvonen vaatii.

Lisää rahaa ennaltaehkäiseviin palveluihin

Kansanedustaja Ari Koponen pitää palvelujärjestelmämme keskeisenä heikkoutena opiskelijahuollon ja mielenterveyspalvelujen merkittävää aliresursointia, joka estää tuen ajantasaisen ja tehokkaan saannin. Jos apua ei saa ajoissa matalalla kynnyksellä, voivat tilanteet eskaloitua ja kriisiytyä näinkin karmeiksi tragedioiksi.

– Rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, jolloin se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kannattavampaa. Satsattu raha tulisi moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen uskoo.

Rahaa lapioidaan loputtomaan kaivoon ulkomaille

Koponen pitää Sanna Marinin hallituksen ongelmana priorisointia. Esimerkiksi jatkuvat määrärahalisäykset kehitysapuun ovat täysin väärä suunta. Vihreää valoa näytetään nopeasti jokaiselle uudelle kehitysapuhankkeelle. Koponen kyseenalaistaa vahvasti hallituksen motiivin lapioida rahaa loputtomaan kaivoon ulkomaille samaan aikaan kun Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja kansalaiset voivat yhä huonommin.

– Me olemme Suomessa, ja meidän tehtävänämme on pitää ensisijaisesti huolta omista kansalaisistamme aina vauvoista vanhuksiin. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tulisi olla ykkösprioriteetteja, Koponen sanoo.

Vain hyvinvoiva lapsi voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa

Koposen mielestä Suomessa pitäisi lisätä varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia, joka toisi rahat moninkertaisina takaisin tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Koponen saattaisi voimaan myös terapiatakuun sekä lisäisi oppilashuollon palveluja, opettajia, pienryhmiä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua sekä oman ryhmän tunteja.

– Esimerkiksi koulupsykologi on nuorille paras matalan kynnyksen palvelu. Nyt yhdellä koulupsykologilla voi olla lähemmäs tuhat oppilasta vastuullaan, ja hallituksen sote-uudistus on viemässä opiskelijahuollon hyvinvointialueille eli pois kouluilta. Riskinä on nimenomaan ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksien heikkeneminen entisestään, Koponen pelkää.

Mika Männistö